Ruska

Levin huipulta auringon laskiessa

Mika opettaa frisbeegolfia

Mikan tyylinäyte

Viime vuonna Ruskamaraton jäi veteraanien SM-maantien vuoksi väliin. Tänä syssynä oli vuorossa paluu jänkhälle.

Aamuverkan ja aamupäivän notkumisen jälkeen juoksin alkuverkan Kykkäsen Sepin kanssa mökkimme ympäristössä. Parit kiihdykset päälle ja autolla kisapaikalle, missä olikin aivan älytön kuhina. Osallistujia Levillä oli rontti 2500!

Lähdin Ruskamaratonin puolikkaalle epävarmoin tuntein. Elojuoksun waterloo ja menneet kympin kisat kehnolla keskivauhdilla eivät ainakaan (puoli)maratonluottoa kohottaneet. Tiesin kunnon kuitenkin kehittyvän pienellä kevennyksellä ja toivoin kykeneväni 3.45-3-50 keskivauhtiin Levin puolikkaalla. Kaikki em. huomioiden, päätin jo ennakkoon aloittaa kisan tosi varovasti. Mielellään jotain 3.50-4.00 -vauhtia.

Sitä sitten läpsytettiin menemään. Ekalla kilsalla porukka lähti kuin vitosen kisaan. Edelläni oli varmaan sata juoksijaa. Tunnistin mm. Johanna Peiposen, joka karkasi heti kauas horisonttiin. Koitin olla välittämättä muista ja juosta suunnitellusti.

Joku tuli kannoilla ekat kolme kilsaa. Jälkikäteen kuulin, että se oli Mika. Ekalla vitosella ohitin varmaan sen 20-30 juoksijaa ja selkiä tuli sopivalla tahdilla aina kääntöpaikkaan asti. Sen jälkeenhän edellä ei ollut kuin Peiponen ja muutama ukko. Koko kisan aikana ei ekan puolen kilsan jälkeen mennyt kukaan mun ohi.

Jossain vaiheessa tuli maratonin kärki vastaan. Kannustin kärjessä juosseita Huhtalan Petriä, Mannisen Hannua, Peuran Ollia ja ensimmäistä naisjuoksijaa (taisi lopulta olla viiden nopeimman maratoonarin joukossa). Itekin sain hyvin kannustusta. Kiitosta vaan kaikille!

Seitsemän kilsan jälkeen vire tuntui sen verran hyvältä, että kiristin hieman vauhtia ihan vaan tuntuman mukaan. Menomatka oli kuitenkin vastatuuleen, joten voimia piti säästää paluureissuun. Käännöspaikan jälkeen yritin kiristää vauhtia vielä kerran. Tiedä sitten nousiko vauhti tarpeeksi, mutta ainakin tunne oli tarpeeksi raastoisa. Olihan reitti nyt alamäkivoittoisempi ja takana myötätuuli. Sain jossain vaiheessa Peiposen näköpiiriin ja saavutinkin häntä reilusti, mutta matka loppui kesken. Johanna juoksi tosi hyvän debyytin - 1.18.08!

Vire oli loppuun asti hyvä, eikä sakkaamista tapahtunut. Keskivauhti 3.43. Ihan kunnon mukainen suoritus ja meni tavoitteen parempaan päähän. Sää oli pilvipoutainen ja lämpöä +9 astetta. Mökkimme menestyi ihan kohtalaisesti. Pexi voitti koko puolimaran, Sepi M50-sarjan ja Arja oli kolmas N40-sarjassa. Oma sija oli seitsemäs ja Mika M40-sarjassa kahdeksas.

Data: 21.1km 1.18.39

3.41(alamäki) / 3.47 / 3.51 / 3.48 / 3.43 / 3.49 / 3.39 / 3.43 / 3.56(ylämäki) / 3.41(alamäki) / 3.45(ylämäki) / 3.44(ylämäki) // käännös // 3.28(alamäki) / 3.37(alamäki) / 3.45(ylämäki) / 3.41 (alamäki) / 3.40 / 3.42 / 3.34 / 3.43 / 3.47(mäkee joka suuntaan) / 0.23(3.17-vauhtia)

Pekka juoksi ylivoimaiseen voittoon puolikkaalla. Enari 1.09.23 lupaa hyvää Frankfurtin maratonille.

Tulokset