 |
| Muukkosen kisa, kuten jo ennakkoon ounastelin. |
Ehtoolla kuuden aikaan startattiin veteraanien MM-hallien maastojuoksuun. Reitti kiersi Jyväskylän keskustan Harjua välillä Harjun urheilupyhätössä piipahtaen. Alusta oli luminen, kuten tähän aikaan vuodesta yleensä on. Edellispäivän lumimyrsky oli koitellut järjestäjien venymiskykyä reitin kunnostuksessa, mutta erittäin hyvin he olivat siinä onnistuneet. Paikoitellen oli pöperöä ja kuoppaa, mutta sellaista maastojuoksu on.
Hoidin alkuverkat Viitaniemen suunnassa. Se on tuttua aluetta opiskeluvuosilta 15 vuoden takaa. Tuomio- ja Palokkajärven rantoja myötäilevää puistotietä on sahattu kovien treenien merkeissä loputtomiin...
 |
| Koivun Vellu veti hyvin. |
Jos Hipposhallin väenpaljoudessa oli käsinkosketeltavaa suuren urheilujuhlan tuntua akkreditointikorttia ym. härpättimiä noudettaessa, niin call roomina toimineessa Harjun kentän työkonehallissa sitä ei ollut. Tunnelma oli toki tiivis, mutta pikantti kotikutoisuuden maku siinä touhussa oli. Eikä yleisökään ollut muutamaa reitillä hortoilevaa ulkoilijaa lukuun ottamatta eksynyt paikalle. No, mitäs me nylkyt katsojista, MM-lähdöt olivat tärkeimpiä ja ne hoidettiin järjestäjien puolelta sujuvasti.
 |
| Mäkeä piisas. |
Koska reitti oli alustan puolesta ja muiden aiemmin kilpailleiden kommenttien mukaan haastava, päätin lähteä hieman varmistellen liikkeelle. Alkukiihdytys tietenkin sen verran ripeästi, ettei tarvinnut Neron portaiden kapeikossa painimaan ruveta.
 |
| Espanjalainen oli meidän 35- ja 40-vuotiaiden lähdön nopein. Petteri säästeli sunnuntain puolikkaalle. |
Kärki porhalsi karkuun jo ekalla kiekalla, niin että lumet vaan pölisi. Asetelmat selkenivät 1.6 kilometrin mittaisen ekan kierroksen aikana. Liian optimistisesti aloittaneiden ohittelujen jälkeen en loppukisan aikana muita ohittanutkaan. Ei kyl tullut mustakaan ketään ohi. Jäin vähän ikävään rakoon juoksemaan, kun en aivan kyennyt roikkumaan edellä menevässä kolmen juoksijan joukossa, vaan sinnin loput kolme kiekkaa noin sadan metrin päässä heidän takana. Viimeisellä kierroksella punapaitaisen selkä lähestyi vauhdilla, mutta hän ennätti maaliin noin 50 metriä ennen minua.
 |
| JaHa ja Eemelit. |
Kisana Nykäskylän maastojuoksu oli maastojuoksua. Tosin, jos maassa ei olisi ollut lunta, niin alusta olisi ollut kovapohjainen puistotie, mikä sotii himpun verran maastojuoksun luonnetta vastaan. Harjun mäet eivät silti olis minnekään lumien myötä sulaneet. Btw. ulkomaalaisista kukaan ei sanonut poikkipuolista sanaa reitistä, vaan kehuivat kisaa!
 |
| Muta. |
Oma juoksu oli tasaista tekemistä. Vauhtini ei Garminin mukaan hiipunut. Kovempaa puristusta olisi toki kaivannut, mutta sellainen syntyy vain kovien harjoitusten ja kisojen myötä, joita ei tullut tänä keväänä tarpeeksi tehtyä. Keuhkot ja kurkku olivat kisan jälkeen kuin raakaa lihaa raspin jäljiltä, eli raastettua tuli minkä kropasta irti lähti.
 |
| Loppukirin tynkää. |
Sijoitukseni oli M35-sarjassa kuudes ja aika järjestäjien kellolla 29.13. Omalla kellolla sain kuusi sekuntia paremman ajan ja järjestäjien tuloksissa näyttäisi olevan jotain häikkää muutenkin, sillä parille kaverille on saatu yli puolen minuutin ero, vaikka kuvien mukaan puhutaan parista metristä... No, järjestys on kuitenkin oikein.
Kaiken kaikkiaan kisasta jäi hyvä maku. Pienestä yleisöstä irtosi mukavasti kannustusta ja henki urheilijoiden kesken oli upea!
Tulokset
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti