Pirkan hölkkä on ollut vuosia ainoa kuntojuoksutapahtuma, minkä paikallinen Aamulehti noteeraa. Onneksi viime vuosina on moni muukin tapahtuma päässyt Pirkanmaan suurimman päivälehden sivuille. Olen aiemmin juossut vain kerran tämän 33 kilometrin mittaisen kilpailun Valkeakoskelta Tampereelle. Vuonna 2000 kanttasin täysin jo kympin jälkeen ja loppuaikani oli niinkin surkea kuin 2.13.52. Tätä olikin tänään helppo lähteä parantamaan.
Aamu oli Nokialla aika lämmin, lämpötilan ollessa +7. Koskissa oli kuitenkin ihan hemmetin kylmä. Ei varmaan montaa plus-astetta ilmassa. Verkkasin pari kilsaa ja viikkoja kipuillut vasen takareisi tuntui yhteistyökykyiseltä.
 |
| Lähtöä Tehtaan kentältä. Kuvat: Terhi |
Korir ja kumppanit ampaisivat matkaan kuin hauki rannasta. Ite katselin kelloa ja koitin pitää ekat kilsat maltillista noin 3.40 vauhtia. Ekalla kolmen kilsan asfalttipätkällä edelläni oli reilut kymmenen juoksijaa. Purtsille siirryttäessä ajauduin meidän 5-6 hengen ryhmämme keulaan. Palosen Juhan kanssa alettiin sitten pitää vauhtia ja ryhmä harveni. Juhalla oli hyvä vire päällä ja jossain vaiheessa hän kiihdytti vauhtia sen verran, että annoin suosista siimaa. Palosen perään lähti Steffen Burkert. Kasissa imaisin yhden geelin.
Rutajärveä lähestyttäessä alkoi tulla liian kovaa aloittaneita juoksijoita selkä edellä vastaan. Rutajärvelle (10.8km) tultaessa sain Juhan melkein kiinni, mutta juomahuollossa join pari mukia vettä sen verran antaumukselle, että kaveri karkasi uudestaan. Koko eka kympin juoksuni oli tuntunut käsijarru päällä hinaamiselta. Ei hyvä, enkä keksi syytä moiseen kulkemattomuuteen. Ehkä viime pyhän Yyterin piikki tuntui sittenkin jäsenissä?
Rutajärven jälkeisellä hiekkatieosuudella yritin väkisin nostaa vauhtia ja homma alkoi pikku hiljaa toimia. Siellä näreessä ohitin omaa lenkkiään tehneet Hurun ja lottopojan. Taivalpirttiä edeltäneellä polkupätkällä sain lopulta edellä juosseet Burkertin, Palosen ja jostain kaukaa edestä hyytyneen Moujedin kiinni. Heidän vauhtinsa oli tosi hidasta. Moujed jarrutti tahallaan menoa, mutta polun kapeuden vuoksi hänestä ei päässyt ohi. Savontien (19km) ylitettyämme Moujedista päästiin viimein heittämällä ohi ja vauhti kiihtyi.
Itellä alkoi nyt viimeinkin kulkea ja annoin mennä. Palosen kanssa tykitettiin seuraavat kilsat 3.35 vauhtia ja ulkomaan elävät jäivät. Jossain 22 kilsassa otin toisen geelin. Vormiston asfalttimäessä (25km) jouduin sitten ite antamaan Paloselle periksi. Vahvajalkainen Juha kipusi mäen ripeämmin ylös ja eroa syntyi silmissä. Suolijärven ulkoiluteillä hän oli vielä saavutettavissa, mutta loput mäet imi meitsistä viimeisetkin voimanrippeet. Loppumatkasta sain väliaikatietoja sijoituksestani ja viides sija näytti tulevan. Kiitos myös sille yhdelle tyypille, joka jo kympissä kertoi eroa Koririin olleen neljä minsaa ja 20 kilsassa yhdeksän. Ei masentanut, ei.
 |
| Tuntuu yhtä pahalta miltä näyttää. |
Herwoodissa oli paljon tuttuja seuraamassa hölkkää ja sain runsaasti kannustusta. Kiitos! Maaliin raahauduin ajassa
2.06.28 ja siis viidentenä. Ehkä jo kymmenen vuoden päästä pääsen bonuksiin käsiksi... Reitti oli tänä vuonna hyvässä kunnossa ja sääkin suosi. Oikein mukava sunnuntain ratto.
Data:
Pirkan hölkkä 33km 2.06.28
 |
| Palosen Juhan kanssa oli hyvä kisa. |
 |
| Lewis Korir oli aivan omaa luokkaansa. Reittienari kaatui viidellä minsalla puskakeikasta ja eksymisestä huolimatta. |
 |
| Sanna oli naisten sarjan kolmas. |
 |
| Jere Pajunen kannustaa Jari Leppimäkeä. Eläin seuraa taustalla. |
