Äskettäin ilmestyneen artikkelin mukaan maastojuoksun maailmanmestari Eritrean Zersenay Tadesse saattaisi olla tällä hetkellä maailman tehokkain juoksija. Tarkoittaa mitä?
Madridin yliopiston tutkijat tekivät tutkimuksen eritrealaisista huippujuoksijoista joihin myös Tadesse kuuluu. Häntä testattiin samalla viikolla kuin Mombasan MM-maastot kisattiin, joten pienenä sivujuonteena selvisi myös se ettei tämä jamppa ole EPOon koskenut, vaan tutkijoiden mukaan huipulle voi päästä myös oikeanlaisella harjoittelulla ja suotuisilla ominaisuuksilla.
Yhtenä yleisimmistä juoksijan suorituskyvyn mittareista on pidetty VO2max-arvoa. Huippukestävyysurheilijoiden VO2max-arvoja on mitattu maailman sivu ja tässä muuta esimerkki: Björn Dählie 90ml/kg/min, Derek Clayton 69, Seb Coe 77, John Ngugi 85 ja Tadesse 83. Brittijuoksija Rob Birchall omaa saman suuruisen VO2max-arvon kuin Tadesse, mutta kympin enkoissa heidän välillään on vissi ero: 29:17 vs. 26:37, joten pelkästään VO2max-lukuja ei voi aivan yksisilmäisesti tuijottaa vertailtaessa urheilijoiden kapasiteettia.
Miksi Tadesse sitten juoksee kolmatta minuuttia kovempaa kuin Birchall? Tutkijoiden vastaus on että Tadessen juoksun taloudellisuus on ylivertainen kilpakumppaneihinsa verrattuna. Hänen elimistönsä käyttäisi happea mittausten mukaan 150ml/kg/km, mikä tutkijoiden mukaan on alhaisin koskaan mitattu arvo. Vertailun vuoksi Frank Shorterin ja useiden kenialaishuippujen (mukana mm. arvokisamitalisteja) arvoksi on saatu 192ml/kg/km. Eurooppalaisten arvot pyörivät jossain hieman päälle kahdensadan. Suomeksi käännettynä tämä tarkoittaisi sitä että samalla vauhdilla juostessa Tadessen kroppa tarvitsee vähemmän happea per kilometri kuin muiden.
Mistä tämä sitten johtuu? Ilmeisesti hänen lihaksensa käyttävät saatavilla olevan hapen todella hyvällä hyötysuhteella. Myös geneettisillä ominaisuuksilla on omat näppinsä pelissä ja kun soppaan vielä lisätään äärimmäisen taloudellinen juoksutekniikka, urheilijan pieni koko + huippuhapenottokyky niin ei ole ihme että britti on vastaantulija.
The key to top-level endurance running performance: A unique example. Alejandro Lucia, Jesús Oliván, Jerónimo Bravo, Marta Gonzalez-Freire and Carl Foster.
Abstract:
Running economy has been relatively ignored in the scientific literature [as opposed to maximal oxygen uptake (VO2max)], though it might be the most important factor that determines endurance running performance amongst athletes who all have a high VO2max. We report anthropometric, biological and physiological data of the 2007 male cross-country World Champion (12 km race). Of especial relevance was his running economy of only 150 mLO2/kg/kilometre, which we believe is one the lowest (if not the lowest) ever published values.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti