Perjantaiehtoolla juostiin Kumpula-hölkkä Viialassa. Voitto irtosi ajalla 49.27. Seuraavat tulivat maaliin nelisen minuuttia meitsin jäljessä. Olen aikaani todella tyytyväinen, sillä ennakkoon ajattelin juoksevani 52-53 minsaa. Muistelin nimittäin, että vain muutama vuosi sitten kävin tuolla juoksemassa 15 kilsaa johonkin 52 minsaan, mutta kyllä siitä oli kulunut jo kymmenen vuotta!!! Vanhoista tuloksista kaivoin jälkikäteen, että vuonna 2000 olin toinen ajalla 52.06 ja 2003 voitin ajalla 52.10.
Kulku oli ihan ok, vaikka reitin alkuosa olikin "kunnostettu" nyrkinkokoisin kivin. Kisan päälle sympaattiseen telttasaunaan leirikeskuksen varsinaisten saunatilojen ollessa remontissa. Kotimatkalla Vesilahden ja Narvan kautta nähtiin Mikan kanssa paljon peuroja. Juoksipa illan hämyssä yksi tämän kesän vasa tietä pitkin pitkät pätkät. Kesä on kääntynyt selkeästi syksyn puolelle. +15.
Data: 15km 49.27
lauantai 24. elokuuta 2013
sunnuntai 11. elokuuta 2013
Elo-juoksu
Lauantai-iltapäivällä aikomus oli juosta maratonvauhtinen puolikas loppuaikaan 1.16-1.18. Elo-juoksu Ylöjärvellä sopi oivasti kalenteriin ja sinnepä siis. Ekat kilsat joku FMR:n mies painoi karkuun kuin viitapiru. En tiennyt oliko hän puolikkaalla mukana vai lyhyemmällä matkalla. No, meidän kakkosporukka sai karkulaisen kiinni ensimmäisenä juostun 5.9 kilsan kiekan jälkimmäisellä puoliskolla.
Kisan kolmesta kierroksesta kaksi viimeistä olivat 7.6 kilometrin mittaisia. Kun edellä juosseet hyytyivät yksi toisensa jälkeen ajauduin lopulta kilpailun johtoon vaikka yritin vain pitää omaa suunniteltua vauhtia ja rasitustasoa yllä sen kummemmin kroppaa pakottamatta. Siinä sitten tampattiin kärjessä toinen kierros. Takaatulevien askelten kopinan määrä väheni kilsojen mittaan. Yhdet tossuparit sen sijaan roikkuivat mukana kuin takiainen.
Viimeisellä kierroksella vauhti pysyi edelleen siinä suunnitellussa ~3:40. Sykkeet olivat nousseet alun 150:stä jo 160:een ja hieman päällekin. Perskärpänen vain jatkoi peesaamista, eikä tehnyt elettäkään, että voisi välillä vetää. Kyllästyin tähän lopulta 16 kilsan jälkeen ja päätin juosta viimeisen vitosen TV-kovana. Nostin kytkintä. Eipä se kauaa jaksanut pyristellä mukana ja voitin lopulta liki minuutin erolla. Alamäkivoittoinen viimeinen vitonen meni 17.15. Vire oli oikeastaan ihan ok. Vauhtihan ei hirveän kova ollut, mutta näin oli tarkoituskin. +18.
Palkinnoksi sain Suunto Quest sykemittarin. Mittareita on jo nurkat ennestään pullollaan, joten jos joku haluaa tuosta jotain tarjota, niin laittaa viestiä.
Kisan kolmesta kierroksesta kaksi viimeistä olivat 7.6 kilometrin mittaisia. Kun edellä juosseet hyytyivät yksi toisensa jälkeen ajauduin lopulta kilpailun johtoon vaikka yritin vain pitää omaa suunniteltua vauhtia ja rasitustasoa yllä sen kummemmin kroppaa pakottamatta. Siinä sitten tampattiin kärjessä toinen kierros. Takaatulevien askelten kopinan määrä väheni kilsojen mittaan. Yhdet tossuparit sen sijaan roikkuivat mukana kuin takiainen.
Viimeisellä kierroksella vauhti pysyi edelleen siinä suunnitellussa ~3:40. Sykkeet olivat nousseet alun 150:stä jo 160:een ja hieman päällekin. Perskärpänen vain jatkoi peesaamista, eikä tehnyt elettäkään, että voisi välillä vetää. Kyllästyin tähän lopulta 16 kilsan jälkeen ja päätin juosta viimeisen vitosen TV-kovana. Nostin kytkintä. Eipä se kauaa jaksanut pyristellä mukana ja voitin lopulta liki minuutin erolla. Alamäkivoittoinen viimeinen vitonen meni 17.15. Vire oli oikeastaan ihan ok. Vauhtihan ei hirveän kova ollut, mutta näin oli tarkoituskin. +18.
Palkinnoksi sain Suunto Quest sykemittarin. Mittareita on jo nurkat ennestään pullollaan, joten jos joku haluaa tuosta jotain tarjota, niin laittaa viestiä.
perjantai 9. elokuuta 2013
Pirkkalan hölkkä
Keskiviikkona pinkaistiin Pirkkalan hölkkä. Vain muutama tunti ennen starttia ylitti massiivinen ukkosrintama kaatosateineen Nokian ja varmaan koko muunkin Pirkanmaan. Hölkälle piti kaikesta huolimatta päästä, kun kyseessä on sen verran hyvin järjestetty tapahtuma. 10.6 kilometrin reitti ei ole mitenkään supernopea, mutta haastavan profiilinsa vuoksi mielenkiintoinen. Olen aina tykännyt kilpailla tuolla!
Juostiin porukalla aika pitkät alkuverkat. Vaitsa, JaHa ja Harpatti olivat liekeissä, kuten aina. Meitsillä oli lihakset aika pehmeänoloiset.
Lyhyemmän kilpailun voittanut Martti Siikaluoma tykitti heti lähdössä muilta karkuun. Ite hieman odottelin Järvenpään Jarkon rynnistävän pidemmän matkan juoksevien kärkeen, mutta sielläpä spurttaili ite Vaitsa. JJ oli vissiin lupautunut Anton Kuukalle jänikseksi ekalle kiekalle, eikä sen kummemmin tänään reittiennätyksiä havitellut.
Ensimmäiset kilometrit mentiin aika verkkaiseen. Kaikki tuntuivat säästelevän ylämäissä. Reilun vitosen lenkin jälkimmäinen puolisko on alamäkivoittoinen. Siinä vauhti kasvoi ja porukka harveni. Siikaluoman kurvatessa ylivoimaisena ykkösenä lyhyemmältä lenkiltä maaliin, lähdin JJ kanssa toiselle kierrokselle johtoasemista. Jussi Suna oli jäänyt meistä noin 50 metriä ja Vaitsa ja kumppanit hieman enemmän.
Koitin kinnata vauhtia tasaisella pätkällä mahdollisimman kovaksi, sillä tiesin suunnistaja-Sunan olevan ylämäissä mua vahvempi. JJ tsemppasi kiitettävästi ja kellotti eroa taakse. Hyvästä yrityksestäni huolimatta Suna tavoitti meidät mäen laella. Ei siinä auttanut edes reitin kiertäneen Mietaan tapaiset hurmokseen sukkuroinnit.
Alamäkeen nojattaessa Sunan ja JJ:n tekniikka oli omaani paljon parempi ja kaksikko karkasikin ratkaisevasti. Vaikka kellon mukaan viimeiset pari kilsaa ei itellä tullut mitään huippuvauhtia ero kärkikaksikkoon ei kasvanut. JJ kiri kentällä helppoon voittoon. Suna oli kakkonen pari sekkaa JJ:n perässä ja mä kolmas kymmenen sekkaa JJ:lle jääneenä.
Vire oli toisaalta yllättävän hyvä viime päivinä juostuihin kilsoihin nähden, mutta olin luvattoman pehmeä kilpailun lopussa. Viimeiset Pirkkalaiset hoiti järjestelypuolen jälleen kerran vimpan päälle hyvin ja kiitokset vielä kerran siitä ja kaikesta muustakin! Oma aikani oli 36.49, mikä jäi kymmenen sekkaa omasta Pirkkalan enkasta. Vettä satoi välillä vähemmän ja välillä todella kovaa. +18.
Juostiin porukalla aika pitkät alkuverkat. Vaitsa, JaHa ja Harpatti olivat liekeissä, kuten aina. Meitsillä oli lihakset aika pehmeänoloiset.
Lyhyemmän kilpailun voittanut Martti Siikaluoma tykitti heti lähdössä muilta karkuun. Ite hieman odottelin Järvenpään Jarkon rynnistävän pidemmän matkan juoksevien kärkeen, mutta sielläpä spurttaili ite Vaitsa. JJ oli vissiin lupautunut Anton Kuukalle jänikseksi ekalle kiekalle, eikä sen kummemmin tänään reittiennätyksiä havitellut.
Ensimmäiset kilometrit mentiin aika verkkaiseen. Kaikki tuntuivat säästelevän ylämäissä. Reilun vitosen lenkin jälkimmäinen puolisko on alamäkivoittoinen. Siinä vauhti kasvoi ja porukka harveni. Siikaluoman kurvatessa ylivoimaisena ykkösenä lyhyemmältä lenkiltä maaliin, lähdin JJ kanssa toiselle kierrokselle johtoasemista. Jussi Suna oli jäänyt meistä noin 50 metriä ja Vaitsa ja kumppanit hieman enemmän.
 |
| Tämä järjestys lopputuloksissa olisi ollut mieleen :) Kuva: VimPat |
Koitin kinnata vauhtia tasaisella pätkällä mahdollisimman kovaksi, sillä tiesin suunnistaja-Sunan olevan ylämäissä mua vahvempi. JJ tsemppasi kiitettävästi ja kellotti eroa taakse. Hyvästä yrityksestäni huolimatta Suna tavoitti meidät mäen laella. Ei siinä auttanut edes reitin kiertäneen Mietaan tapaiset hurmokseen sukkuroinnit.
Alamäkeen nojattaessa Sunan ja JJ:n tekniikka oli omaani paljon parempi ja kaksikko karkasikin ratkaisevasti. Vaikka kellon mukaan viimeiset pari kilsaa ei itellä tullut mitään huippuvauhtia ero kärkikaksikkoon ei kasvanut. JJ kiri kentällä helppoon voittoon. Suna oli kakkonen pari sekkaa JJ:n perässä ja mä kolmas kymmenen sekkaa JJ:lle jääneenä.
Vire oli toisaalta yllättävän hyvä viime päivinä juostuihin kilsoihin nähden, mutta olin luvattoman pehmeä kilpailun lopussa. Viimeiset Pirkkalaiset hoiti järjestelypuolen jälleen kerran vimpan päälle hyvin ja kiitokset vielä kerran siitä ja kaikesta muustakin! Oma aikani oli 36.49, mikä jäi kymmenen sekkaa omasta Pirkkalan enkasta. Vettä satoi välillä vähemmän ja välillä todella kovaa. +18.
sunnuntai 4. elokuuta 2013
Veteraanien SM-kilpailut
Yleisurheilun veteraanien SM-kilpailut käytiin Kajaanissa.
Kajaanin kenttä oli lauantaina pätsi! Lämpömittari huoltokopin seinässä näytti +28 astetta!
M30-, M35-, M40- ja M45-sarjat juoksivat 5000 metriä samassa startissa. Aikataulut venyivät ja pääsimme lopulta matkaan 20 minsaa myöhässä. Viimeisestä ulkoratakisastani on yli neljä vuotta aikaa, joten hieman jännityksellä lähdin kisaan. Keskiviikon 37 kilsan lenkki kyti kintereissä, mutta ei auttanut liikoja herkistellä tulevan Berliinin maratonin kustannuksella.
Ennen kilpailua olin kysellyt Koivun Vellulta ja Ronkaisen Tepolta heidän kisataktiikastaan. Molemmat aikoivat tyytyä peesailuun sopivan veturin löydettyä. Kysymykseen kuka sellainen veturi mahtaisi olla, vastaukseksi nimesivät allekirjoittaneen. Itellä ny ei kuitenkaan ollut tässä tilanteessa haluja vetomieheksi.
Eka kierros oli tuttua ryysistä. Kaikki hakivat paikkaansa ja yritin välttää kaatumista juoksemalla pääosin kakkosrataa. Ronkaisen Tepon kiihdyttäessä (kuitenkin) veturiksi, venyi porukka sopivasti jonoksi ja meno rauhoittui. Eka kilsa oli aika hidas 3:18. Se sopi mulle tosi hyvin. Ennakkoon ajattelin kykeneväni noin 16.40 loppuaikaan ja tuollahan siihen pääsisi.
Toisella kilsalla jouduin ohittamaan Veijalaisen ja Koivun, kun näytti siltä, että Teppo karkaa matkoihinsa. Jotain 2200 metriä juostuamme ajauduin vahingossa ite kärkeen tuulenhalkojaksi. Omalla vedolla juoksin viimeiset kolme kilsaa noin 9:30 ja voitin lähdön selkeällä erolla ennen Koivun Veli-Heikkiä. Vika kilsa tuli 3:07, kun Terhi huusi Vellun saavuttavan meitsiä. Vire oli yllättävän hyvä ja lihakset tuntuivat toimivan varsin lämpimässä säässä. Aikaani 16.02,45 olen tyytyväinen. SM-kulta oli myös kiva bonus. Eihän näitä vetskukisoja ny kukaan niin vakavasti ota :)
Väliajat: 3:18/3:13/3:11/3:11/3:07
Sunnuntaina oli vuorossa 1500 metriä.
Maitohaponsieto = nolla, piikkarituntuma = nolla, irtiottokyky = nolla. Siinäpä päivän saldo.
Terhin tonnifemman jälkeen itelle jäi noin 40 minsaa aikaa valmistautua omaan kisaan (lastenhoitovuoron vaihdon vuoksi). Callingissa piti olla 20 minsaa ennen lajin alkua, joten aika hintsusti jäi verkalle aikaikkunaa. Kiersin hätäiseen parkkipaikalla toista kilsaa ja siihen päälle muutamat aukaisut. Callingin jälkeen otin piikkareilla vielä parit kiihdytykset. Vähänkö oli vetelä olo.
M30-, M35- ja M40-sarjan ukot pyyhälsivät matkaan verkkaisella vauhdilla. Jouduin kärkeen vetämään, kun kenelläkään ei ollut vauhtihaluja. Eka kiekka 72 sekuntiin. Kasi tuli 2.25-2.26, ja sitten tulikin Lauri Laktaatti kylään. Kolmannelle kiekalle lähdettäessä Rahkonen ja Koivu pyyhkäisi ohi ja karkuun. Yritin toki mukaan, mutta jaloissa ei tapahtunut mitään. Ei kerta kaikkiaan mitään! Ne molemmat nopeat lihassolut olivat jo maitohapon kyllästämät. Viimeinen kiekka oli taistelua hiipuvaa vauhtia vastaan. Rahkonen-Koivu-kaksikko intoutui oikein kiritaisteluun. Ite pysäytin kellot lähtömme kolmantena takakenossa aikaan 4.37,86. Säälittävän hidasta! Illan kymppi jäi väliin kantapään rakon vuoksi. Muutenkin kisakipinä taisi sammua heikkoon esitykseen. +28.
Kajaanin kenttä oli lauantaina pätsi! Lämpömittari huoltokopin seinässä näytti +28 astetta!
 |
| Miesten vitosta. Kuvat: Terhi |
M30-, M35-, M40- ja M45-sarjat juoksivat 5000 metriä samassa startissa. Aikataulut venyivät ja pääsimme lopulta matkaan 20 minsaa myöhässä. Viimeisestä ulkoratakisastani on yli neljä vuotta aikaa, joten hieman jännityksellä lähdin kisaan. Keskiviikon 37 kilsan lenkki kyti kintereissä, mutta ei auttanut liikoja herkistellä tulevan Berliinin maratonin kustannuksella.
 |
| Selkeä johto. |
Ennen kilpailua olin kysellyt Koivun Vellulta ja Ronkaisen Tepolta heidän kisataktiikastaan. Molemmat aikoivat tyytyä peesailuun sopivan veturin löydettyä. Kysymykseen kuka sellainen veturi mahtaisi olla, vastaukseksi nimesivät allekirjoittaneen. Itellä ny ei kuitenkaan ollut tässä tilanteessa haluja vetomieheksi.
Eka kierros oli tuttua ryysistä. Kaikki hakivat paikkaansa ja yritin välttää kaatumista juoksemalla pääosin kakkosrataa. Ronkaisen Tepon kiihdyttäessä (kuitenkin) veturiksi, venyi porukka sopivasti jonoksi ja meno rauhoittui. Eka kilsa oli aika hidas 3:18. Se sopi mulle tosi hyvin. Ennakkoon ajattelin kykeneväni noin 16.40 loppuaikaan ja tuollahan siihen pääsisi.
 |
| Tais mennä kärpänen kurkkuun. Taas :) Jaska on ihmeissään... |
Toisella kilsalla jouduin ohittamaan Veijalaisen ja Koivun, kun näytti siltä, että Teppo karkaa matkoihinsa. Jotain 2200 metriä juostuamme ajauduin vahingossa ite kärkeen tuulenhalkojaksi. Omalla vedolla juoksin viimeiset kolme kilsaa noin 9:30 ja voitin lähdön selkeällä erolla ennen Koivun Veli-Heikkiä. Vika kilsa tuli 3:07, kun Terhi huusi Vellun saavuttavan meitsiä. Vire oli yllättävän hyvä ja lihakset tuntuivat toimivan varsin lämpimässä säässä. Aikaani 16.02,45 olen tyytyväinen. SM-kulta oli myös kiva bonus. Eihän näitä vetskukisoja ny kukaan niin vakavasti ota :)
Väliajat: 3:18/3:13/3:11/3:11/3:07
Sunnuntaina oli vuorossa 1500 metriä.
Maitohaponsieto = nolla, piikkarituntuma = nolla, irtiottokyky = nolla. Siinäpä päivän saldo.
Terhin tonnifemman jälkeen itelle jäi noin 40 minsaa aikaa valmistautua omaan kisaan (lastenhoitovuoron vaihdon vuoksi). Callingissa piti olla 20 minsaa ennen lajin alkua, joten aika hintsusti jäi verkalle aikaikkunaa. Kiersin hätäiseen parkkipaikalla toista kilsaa ja siihen päälle muutamat aukaisut. Callingin jälkeen otin piikkareilla vielä parit kiihdytykset. Vähänkö oli vetelä olo.
 |
| Hapot korvissa. |
M30-, M35- ja M40-sarjan ukot pyyhälsivät matkaan verkkaisella vauhdilla. Jouduin kärkeen vetämään, kun kenelläkään ei ollut vauhtihaluja. Eka kiekka 72 sekuntiin. Kasi tuli 2.25-2.26, ja sitten tulikin Lauri Laktaatti kylään. Kolmannelle kiekalle lähdettäessä Rahkonen ja Koivu pyyhkäisi ohi ja karkuun. Yritin toki mukaan, mutta jaloissa ei tapahtunut mitään. Ei kerta kaikkiaan mitään! Ne molemmat nopeat lihassolut olivat jo maitohapon kyllästämät. Viimeinen kiekka oli taistelua hiipuvaa vauhtia vastaan. Rahkonen-Koivu-kaksikko intoutui oikein kiritaisteluun. Ite pysäytin kellot lähtömme kolmantena takakenossa aikaan 4.37,86. Säälittävän hidasta! Illan kymppi jäi väliin kantapään rakon vuoksi. Muutenkin kisakipinä taisi sammua heikkoon esitykseen. +28.
 |
| Anne Jääskeläinen (4527) on kova! |
 |
| Katja Mustonen oli kovin! |
 |
| Sepi ja Jukka. |
 |
| Sirpa Riitamäki oli 1500 metrillä nopein nainen. |
 |
| Koivun Vellu. |
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)