Pori-juoksu

38. Pori-juoksu saatiin kirmata erittäin keväisissä olosuhteissa. Joskus on tätäkin kisaa juostu kymmenen sentin lumipöperössä, mutta tänään lumesta ei ollut tietoakaan. Ei ainakaan sadan kilsan säteellä!

Alkuverkassa vire oli tosi heikko. Olisko kesäaikaan siirtyminen vaikuttanut, tai sitten koko viikko erilaisine rasituksineen väsytti. Syystä tai toisesta jalat olivat betonia eivätkä auenneet millään. Sekös ärsytti! Muutenkin olin lähdössä kisaan hieman sokkona kuntotilanteestani. Vauhdikkaammat treenit eivät kulje eikä alla ollut kunnollista testijuoksua, mistä ammentaa vertailupohjaa.

Lähtö tapahtui rauhalliseen tapaan. Kenelläkään ei tuntunut olevan hirveitä vetohaluja, joten ensimmäinen kilometri lönköteltiin sopuisasti aikaan 3.22. Toki pientä vastatuulta oli, mutta se ei selitä näin huonohkoa väliaikaa. Keron Jukka alkoi Karhuhallilta kiilaamaan lisää vauhtia. Toinen kilsa päästiin jo alle 3.20. Isohko kärkiporukka alkoi venymään ja repesi lopulta osiin. Keron perässä jatkoivat allekirjoittaneen lisäksi vain Porin Sinfoniettassa neljä kuukautta bassoa soittava saksalaismuusikko Ludwig Schwark. Muut alkoivat jäädä.

Vihdoin päästiin Pinomäentien risteykseen kolmannen kilsan täyttyessä ajassa 3.16. Pinomäentiellä tuuli kääntyi selän puolelle. Pitkämies Kero siitä innostui ja lisäsi vauhtia entisestään. Nyt oli meikämandoliinonkin annettava siimaa. Ero venyi hetkessä kymmeniksi metreiksi. Neljännen kilsan väliaika oli 3.13.

Kaikki pelissä. Kuva: Kuvittelija

Saksan poika alkoi myös pikku hiljaa jäämään Kerosta ja se oli kannaltani hyvä asia. Olipahan selkä tavoiteltavana. Vitonen koitti ajassa 16.30. Katinkurun majalla meno alkoi olla jo melko puuduttavaa ja pisti irvistämään. Pahaksi onneksi paparazzi sattui kohdalle. Vimonen kolmonen juostiin Katinkurun hiekkapohjaista ulkoilureittiä. Siinä on jokunen mäeksi laskettava nousu, muutenhan reitti on pannukakku. Nappasin Ludwigin kiinni. Kaksi kilsaa maaliin ja yritin karistaa berliiniläisbasistia kannoiltani, siinä kuitenkaan onnistumatta. Kilsa maaliin ja ylämäki. Ludwig iski ja sai muutaman metrin eron. Mäki kääntyi loivaksi alamaaksi. Kaksi askelta ja sain miehen uudestaan kiinni. Loppusuoralla olin kuitenkin niiin tautisen hidas ja jäin kolmanneksi ajalla 29.35.

Loppuaikani parani viime vuodesta parikytä sekkaa, joten ei kai se huono ollut. Viime vuonna juoksuvire oli toisaalta tämän päiväistä huomattavasti parempi ja olin juossut tuolloin treeneissäkin kisavauhtia nopeampia vetoja. Tänä vuonna en ole niitä vielä tehnyt. Ei tällä vieläkään kuuhun mennä, mutta tilanne on odotettua parempi.

Tulokset ja kuvat: 38. Pori-juoksu

Garmin data: Pori-juoksu 8.9km 29.35

Testijuoksuja

8.3. Suunnistajien testijuoksu 7.6km 28.12

Juoksin ns. kovan treenin legendaarisessa Tampereen seudun suunnistajien Pyynikin testijuoksussa. Pynsän reitti on noin 7.6 kilometrin mittainen, mutta todella mäkinen. Aiemmin reittiä on kierretty kahdesti, mutta nykyään ei kait kukaan siihen enää kykene? Ennen oli miehet rautaa...

Sää Mansessa oli keväisen aurinkoinen, lämpötilan huidellessa +5 asteen hujakoilla. Nokiallahan satoi lähtiessä räntää... Hölkkäiltiin Harpatin kanssa alkuverkat. Aika työlästä oli oma juoksu. Reidet painoivat. Siinä mielessä olikin huikee idis juosta treeni porukassa. Pääseepähän pääkopan puolesta helpommalla.

Emitin lainaus ja lähtöviivalle. Porukkaa oli minigolfradan kulmalla toista sataa, joukossa mm. suunnistuksen MM-mitalisti. Aivan mahtavaa!!! Eka kilsa juostiin kapealla ulkoilureitillä ja se menikin sumpussa painiessa. Vasta kesäteatterilta pääsi vähän vapaammin ohittelemaan. Kärkihän paineli jo tuossa vaiheessa sata metriä karussa.

Rosendahlin ja Varalan mäet kipusin kohtuu iisisti ja nousin kait sijoille viisi-kuusi. Tahmelassa kiristin vauhtia ja eiku kinkeämään Pispalan portaita. Siinä vaiheessa huomas totisesti mäkitreenien puutteen. Meno tukehtui täysin. Kaverit karkas ja jäin yksinään tamppaamaan Pyynikin harjua.

Munkintuoksuisella näkötornilla polvi alkoi jälleen nousemaan ja nappasin pari jannua kiinni. Pitkä alamäki jotenkin koikkelehtien ja vimoseen ylämäkeen epätoivoista rypistystä. Kierros tuli Lammikon mukaan täyteen ajassa 28.18. Tupeloin jonkin aikaa emitin kanssa ja vasta sen jälkeen pysäytin oman kelloni. Sen vuoksi oma aikarauta näyttää 28.21. Väliaika portaiden laella oli kellomiehen mukaan 14.01.

Tulokseni oli heikko. Juoksin syksyllä treenissä saman kiekan minuutin hiljempaa, mutta aivan eri vireellä. Ei kulkenu happi eikä ukko. Juoksuvoimaa pitää kinttuihin saada lisää.

---

15.3. Teivocup V/2014 5km 20.55

Kävin vaihteeksi hölkkäilemässä juoksurattaiden kanssa Teivocupissa. Aamuyön aikana oli satanut lunta parisen senttiä. Keskipäivällä ilman lämpötila oli nollassa ja lumi suli hyvää vauhtia veke. Reitillä asfaltti oli lähdön aikaan noin 1/5-matkalta sula. Loput reitistä oli sohjolumen peitossa. Lumi suli silmissä testijuoksun aikana, joten paluumatkalla pitävää pätkää oli menomatkaa enemmän.

Neljän kilsan alkuverkan vetreyttämin jäsenin oli kevyt lähteä koko juoksijajoukon viimeisenä. Kaken huudon mukaan annoin lähdössä muulle porukalle tasoitusta seitsemän sekuntia. Koska en missään nimessä halua törmätä juoksurattaineni keneenkään tai häiritä yhdenkään juoksua tein ohitukset reilulla marginaalilla.

Martti Siikaluoma on kovassa lyönnissä. Optimaalisissa olosuhteissa reittiennätys olisi ollut uhattuna.

Alkumatkan sumppu selkeni puolen kilsan jälkeen. Eka kilsa meni aikaan 4.19. Tokalla kilsalla pääsi lasettamaan sulalla tienpinnalla ja saavutin lopulta Terhin. Kilsa sujahti 3.48. Kahden kilsan jälkeen vastaan porhalsi testijuoksun ajalla 15.26 voittanut Martti Siikaluoma. Rattaat tiensyrjään ja kamera esiin. Kuva Marasta ja matka jatkui.

Kääntöpaikalla. Kuva: Jaana Karra

Kuvauspaussi kesti noin puolisen minuuttia. Karkumatkalle päässeen Terhin saavutin kolmen kilsan jälkeen. Loppumatka tultiin yhdessä. Tämänkertainen cuppi oli Terhille 50.! Loppuaikani maalissa oli 20.55. Vire ok. +-0.

Loppusuoraa. Perheen jäsentenvälisissä tuli jumbosija. Kuva: Jaana Karra