SM-maastojen kuvia

SM-maastot 2013

Veteraanien SM-maastot

Veteraanien SM-maastot

Lauantaina juostiin veteraanien SM-maastot Vantaan Hakunilassa. Rata oli melkein sama kuin vuoden 1995 SM-maastoissa, mitä nyt lähtö tapahtui hiekkakentän sijaan urheilukentältä ja takalenkin mäet, yhtä lukuunottamatta, oli korvattu nurmikolla. Reitti oli erittäin juostava ja voisipa sanoa, että profiililtaan ja alustaltaan sopivan rankka. Alusta oli haastava epätasaisen nurmikon vuoksi, mutta sellaista sen maastojuoksun pitääkin olla!

Alkuverkka radan katselmoinnin parissa JaHan ja Keemin kanssa. Ilma oli lämmin, joten mitään pitkiä aukivetoja ei kannattanut tehdä. Pinkaisin kolme noin 80 metristä tossut jalassa ja pari vähän lyhyempää kisatossuilla. Vire oli alkuun pehmeä johtuen pitkästä päivästä, mutta startin lähetessä terävöidyin.

Lähtösuora oli melko pitkä, mutta kapeni kentän päässä. Panostin nopeaan lähtöön. Vedin melkein täysillä ja pääsin kuin pääsinkin kärkiryhmässä ensimmäiseen kaarteeseen. Kukas muukaan johtoon puski kuin takavuosien kova jyrä Marko Kotila. Hänen kanssaan vedettiin eka kilsa 3.10. Noin 1.5 kilometrin kohdalla olevaan pahempaan nousuun Kotila taisi nyykähtää, kun ei enää rinnalle tullut. Rahkosen Jukka sen sijaan säntäsi keulaan ja vei ekan kiekan väliajan nimiinsä.

Jukan kanssa vaihdeltiin kärkipaikkaa aina viidennelle kilsalle asti. Silloin takaa pyyhälsi ohi ikinuori Lauttakylän orhi Jouko Mahlamäki. Joken kiihdytys kierroksen alkupuolen pienempään mäkeen oli riittävä ja putosin kelkasta. Rahkonen sentään sinnitteli Joken mukana aina maaliviivoituksella asti. Ite taistelin viimeisen kilsan silmät sumussa, mutta jouduin silti päästämään ohitseni Ilari Ahokkaan. Kalle Kulmala ja Vaitsa sentäs jäivät taakse, vaikka lähelle pääsivätkin :) Olin starttimme neljäs ja sarjani kolmas ajalla 19.47. Joukkuekisasta tuli vielä hopeeta JaHan ja Keemin kanssa. Eipä ole vähään aikaan näin ahtaalle joutunutkaan. Keuhkot oli illallakin vielä ihan raakaa lihaa.

Hemmetin hieno kisa kaikkine taisteluineen. Kannustus oli kovaa ja kiitokset siitä kaikille!

Tulokset

Hunajata

Sandell-Hyvärinen, Korir ja Rotich ylivoimaisia Hunajahölkässä

  

Annugga

 

Perinteinen Hunajahölkkä juostiin Harjavallassa jo 28. kerran. Aikuisten lähtöjä edelsivät lasten startit. Miehillä oli matkoina 6.4 km ja 10.25 km. Naiset juoksivat 6.4 km. Säätila oli alkuun sateinen ja Hiittenharjulla kävi kolea tuuli. Osallistujamäärä oli takavuosien parhaimmista määristä jonkin verran pudonnut. Lieneekö osallistujamääriä verottanut kuluneen viikonlopun useat tapahtumat eri paikkakunnilla.

Naisten matkalle starttasi vain yksi voittajasuosikki: Annemari Sandell-Hyvärinen. Hän pitää edelleen nimissään reittiennätystä 20.56. Tänään Annukalla matkaan kului aikaa 22.08. Tämän päivän vauhti enteilisi erinomaista sijoitusta viikon kuluttua käytävissä Vantaan SM-maastoissa.

- Valitettavasti en saanut miehistä kiriapua tällä kertaa. Kaksi juoksi edellä liian kovaa ja muut eivät pysyneet mukana. SM-maastoihin en todennäköisesti osallistu, vaikka onhan tässä huomiseen asti aikaa miettiä. Olen lopettanut varsinaisen kilpailemisen 2009 ja kilpaillut viime vuodet lähinnä hölkkätapahtumissa, kertoo Annemari Sandell-Hyvärinen.
 

Willy

A-P

 

Miesten lyhyemmän matkan voitti Harjavallassa asuva ja Turun Urheiluliittoa edustava Willy Rotich selkeästi ennen toiseksi tullutta Turun Weikkojen Antti-Pekka Niinistöä.

- Olipa kylmä juosta. Seuraava kisa on SM-maastot viikon päästä. Mietin vielä, osallistunko molemmille matkoille. Minusta olisi ehkä helpompi juosta molemmat matkat, jos neljä kilometriä olisi ensin ja 12 kilometriä sen jälkeen, sanoo Willy Rotich.
 

Lewis

Miesten pitkällä matkalla Turun Urheiluliiton Lewis Korir oli odotetun ylivoimainen. Viime vuonna juostuun reittiennätykseen 29.46 hän ei tänään aivan yltänyt jääden siitä parikymmentä sekuntia. Kisan jälkeen Korir oli kommenteissaan tuttuun tapaan hillityn vähäsanainen.

- Kisa meni hyvin. Olipa kylmä juosta, Korir kertoo.
 

 

Seuraavat sijat menivät Turun Urheiluliiton juoksijoitlle. Toiseksi sijoittui Matti Rauma, kolmanneksi Jaakko Kero ja neljänneksi Jukka Kero. Olin viides ajalla 34.12. Joskus on tullut kiskottua tuo 33 tasan.

>>Tulokset

Pm-maastot

Naisten ja tyttöjen lähtö.

Eilisiltana olivat vuorossa Hämeen pm-maastot. Kyseinen kilpailu yritettiin tänä vuonna kuoliaaksi vaientaa laittamalla se heti Pyynikkijuoksua seuraavalle päivälle vailla minkäänlaista ennakkomainontaa. Aikataulukin selvisi vasta kilpailuaamuna. Hyvästä yrityksestä huolimatta paikalle eksyi juoksijoita. Kisa piti muuten alkujaan juosta Kaupissa, mutta paikka vaihtui viime hetkessä Pirkkahallin takapihalle. Syyksi arveltiin ensin lumitilannetta ja sitten reitin märkyyttä. Eivät olleet Tampereen Pyrinnössä katsoneet viimeisimpiä MM-maastoja... No, kyseessä oli siis sama pannukakkureitti kuin viime vuonna.

Alle reilut seitsemän kilsaa verkkaa lastenvaunuja työnnellen. Samalla tuli seurattua nuorten ja naisten kilpailut. Pari aukkaria ja eiku viivalle.

Mira hallitsee Hämeen piirin naiskestävyysjuoksua.

Jätkät eivät lähteneet mitenkään tappovauhtia, mutta mä olin niin jäässä. Jo puolen kilsan jälkeen kärkiporukka oli karannut kymmenien metrien päähän. Ekan 1.5 kilometrin lenkuran jälkeen ero oli sama.

Noin kahden kilsan kohdalla tavoitin kärkiryhmän ihan vaan siitä syystä, että tyypit hiljensi vauhtia. Eiku koko kööristä ohi ja pitihän siinä nuorisolle huikata, ettei tästä ny mitään kävelykilpailua tehdä. Keikuin kärjessä seuraavan kilsan ja tais siinä muutama jannu pudota kelkasta.

Ekan kiekan jälkeen.

Kolmannen kierroksen alussa Heittola heräsi ja lisäsi vauhtia. Porukkamme venyi oitis letkaksi ja seuraavaksi siitä erkanivat Heittola, Huhtala ja Ruohola. Vaitsa, Laakso ja mä tiputtiin yksitellen yhä kauemmas kärkikolmikosta.

Vimosella kiekalla löytyi vielä jonkin verran puristusta ja tavoitin melkein nuoren Laakson, mutta häneltä löytyi loppusuoralla vielä yksi vaihde ja viides sija meni oikeutetusti hänelle. Ite olin kuudes ja aikani oli 20.20. Viime vuonna tuolla samalla reitillä meni aikaa 21.24, joten vanhanakin on mahdollista kehittyä :)

Loppuun pikaiset kahden kilsan verkat ja kotiin. Vire oli väsynyt, kuten viime päivien harjoittelusta piti ollakin. Tää oli kuitenkin hyvä, kova ja hauska harjoitus.

Tulokset

M 6 km
1. Tommi Heittola TampU 19.46
2. Kalle Ruohola VirtU 19.51
3. Pasi Huhtala TeivoSt 20.02
4. Marko Vaittinen ForssSa 20.10
5. Jaakko Laakso TampPy 20.15
6. Jarno Maimonen TeivoSt 20.20
7. Markus Välimäki KylmäkVei 21.02
8. Veikko Rintala NokU 22.03
9. Mikael Rantanen TampU 22.10
10. Asko Nuikka KylmäkVei 22.19
ulkop. Jouni Nyrönen JyväskKU 22.28
11. Jani Hevonoja KylmäkVei 22.32
12. Samuli Koskinen TampU 27.28
13. Aleksi Talvitie TampU 29.48
Tuomas Ranua TampU DNS
Martti Siikaluoma KangKi DNS

Pyynikki

Pyynikkijuoksu juostiin sunnuntaina. Korir oli aivan ylivoimainen. Nyt kun tuloksetkin ovat näköjään viimein valmiit, on muutaman kuvan vuoro.

Korir ja AP aloittivat koviten.

Heittola, Rotich ja muuta kakkossakkia.

Eläin

Lewis

AP

Venäläinen maileri voitti naisten kisan.

Pjh

Keikko ja Anna-Mari

Miesten palkintojenjako

Naisten parhaimmisto

 

Niinisalon kymppi

SM-maantiestä palautumiseen sopi hyvin Niinisalon kymppi Kankaanpäässä. Ite olin toki turistina matkassa Terhin hoitaessa meidän perheen juoksemiset. Niinisalon kympin reitti on nopea ja järjestelyt toimivat moitteetta. Oikein mukava kisa vaikkapa tulevaisuuden SM-maantiejuoksuille... Tulokset

Jouni näyttää malliesimerkkiä.

Joni Hulkko oli kilpailun ylivoimainen ykkönen. Huomaa Jonin käyttämät paljasjalkatossut.

Z ja Perälä. Tiukka taistelupari.

SM-maantie

Kylläpä juoksu on kivaa, kun herroja noin naurattaa. Kuva: Terhi

Tyttäremme kuumeilun vuoksi hieman normaalia heikompien yöunien jälkeen ohjelmassa oli vuorossa varovainen aamupala. En halunnut toistaa vuoden 1997 Imatran SM-maantien tapahtumia. Tuolloin tuli viihdyttyä aamupalapöydässä Kykkäsen Sepon kanssa sen verran pitkään, että pakki meni ite kisassa kympin jälkeen aivan romuksi. Sinä päivänä ei muuten muuta syötykään. Hassua, että enari 1.11.23 on myös tuosta kisasta, vaikka alikulkujuoksua tuolla lumisella reitillä tuli valehtelematta sen nelisen kilsaa, sillä sen verran hyvin oli ratamestari kaikki Imatran kevyen liikenteen väylien alikulkutunnelit kierroksellaan hyödyntänyt. Rahkeita olis tuolloin kaiketi ollut himpun verran parempaankin loppuaikaan.

Tuusulassa seurasin ensin nuorten sarjojen otatukset. Kyselin voittajien kommentit ja napsin valokuvat. Kolme varttia jäi verryttelyihin aikaa, mutta hyvinhän tuokin piisasi. Juoksin vain minimaaliset kahden kilsan verkat, sillä vire oli sen verran hyvä. Mitäpä sitä enempää riehumaan. Kaikki ylimääräinen olisi loppuajasta pois.

Eka kilsa hujahti aikaan 3.16. Kaisa Lehtonen porhalsi ohi ja hänen valmentajansa Paul Sjöholm keuhkosi pyörällä rinnalla. Kieltämättä kävi mielessä, että mitähän tästäkin seuraa. Juoksu tuntui helpolta ja päätin olla välittämättä väliajoista. Se olikin viimeinen kerta, kun kelloon katsoin. Painoin tunteella.

Lewis katosi horistonttiin. Samoin Takataka. Iso pääryhmä erkani pikku hiljaa pienemmästä ryhmästämme. Vastatuuli puhalsi todella voimakkaana välillä sivusta, välillä suoraan edestä. Tyydyin sikamaisesti peesaamaan koko vastatuulipätkän. No, se lienee veteraanien oikeus!


Loppusuoralla oltiin jo ihan kenollaan. Kuva: Terhi

Hosio ja Mannermaa huusivat kympin väliajaksi 34.59. Kuulosti korviini ihan sopivalta. Tavoitehan oli juosta alle 1.16. Olin silti itselleni armollisesti antanut luvan lipsua tuosta huonompaan suuntaan, mikäli reitti olisi todella mäkinen. No, sehän oli. Ei meinaa tasaista pätkää ollut muualla kuin lähtö- ja maalisuoralla. Koko ajan pientä rassaavaa ylä- tai alamäkee. Ei siis mikään vauhtibaana. Siihen nähden naisten tulokset ovat todella kovia!

Reitti kääntyi vihdoin myötätuuliosuudelle noin 12 kilometrin kohdalla. Vauhtihanat aukes. Hellström pinkoi alamäkeen kuin aropupu. Hytönen ja Koivu perässä. Pakko oli antautua. Reitin pahin ylämäki osui noin 13 kilsan kohdalle. Sen kinkesin säästellen, mutta sen jälkeen annoin mennä. Saavutin Hytösen ja sen jälkeen Koivun Vellun. Pikku hiljaa sain myös Hellströmin Mankun kiinni. Siinä sitten mentiin Mankun kanssa rinta rinnan täyttä höökiä viimeisille kilsoille asti. Tuolloin syntyi se 10 sekunnin ero, mikä jäi välillemme maalissa Mankun eduksi.

Viimeisillä kilsoilla tuli monta väsynyttä selkää vastaan: Keron Jukkaa, A-P Niinistöä ja Obed Kipkuruita. Huhtalan Hurunkin valkoinen paita lähestyi myös nopeaa vauhtia, mutta matka loppui tällä kertaa kesken. Kaiken lisäksi meinasin lopussa törmäillä pyöräilijän kanssa, kun liikenteenohjaaja tupiloi toimissaan. Muutenkin kisojen järjestelyt olivat luokkaa olemattomat.

Maalissa kuvittelin loppuaikani olevan 1.14-1.15. Terhi tuli sitten sanomaan, että 1.13! Olin innoissani. Virallisten tulosten 1.12.53 nosti riemuni pilviin. Sijoitukseni 16. oli sijan verran parempi kuin Imatralla 1997, vaikka aika heikompi olikin. Muuten kekkerit olivat tunnelmaltaan tai lähinnä sen köyhyydeltään samanlaiset kuin viimeksi osallistuessani SM-maantiejuoksuihin, eli Nurmossa 2002. Ehkä teen paluun näihin geimeihin vuonna 2024 todennäköisesti vieläkin paremmalla menestyksellä :)

Kuvia