Aamupäivän sadepilvet kaikkosivat auringon ja juoksijoiden tieltä ensimmäisen lähtölaukauksen kaikuessa Holyroodin puistoa ympäröivillä jyrkänteillä MM-maastojen alkamisen merkiksi. Tänä vuonna juoksijoiden voimaa ja kestävyyttä testattiin niin sanotusti oikealla maastojuoksuradalla. Reitiltä löytyi peri-brittiläiseen tapaan sekä mutaa että jyrkkiä mäkiä.
Etiopia osoitti juoksumahtinsa ja voitti Skotlannin Edinburghissa käydyissä MM-maastoissa ensimmäistä kertaa kaikki neljä henkilökohtaista kultamitalia. Viimeksi puhtaan neljän suoran on vienyt Kenia vuonna 1994. Maastojuoksun valtikka näyttääkin selvästi vaihtuneen Kenialta Etiopialle.
Naisten kisassa isäntämaan Yellingit, Liz ja hänen kälynsä Hayley (joita Urheilukanavalla käsittämättömästi kaksosiksikin luultiin), johtivat kotiyleisön suureksi riemuksi kilpailun alussa. Kuuden kilometrin kohdalla testattiin kilpailijoiden taktista tasoa. Etiopian Gelete Burka lähti vetämään kovalla vauhdilla, joka koitui hänen kohtalokseen loppumatkasta. Tässä vaiheessa suurin suosikki Tirunesh Dibaba kärsi vatsapistoksesta ja joutui jäämään kärkiryhmästä parisenkymmentä metriä. Viimeisellä kierroksella hän sai jostain voimansa takaisin ja saavutti johdossa juosseet Mestawet Tufan ja Linet Masain. Loppusuoran auetessa Tirunesh hyödynsi ratajuoksijan nopeutensa ja kiri selvään kolmanteen pitkän matkan mestaruuteensa. Kaiken kaikkiaan vasta 22-vuotiaalla Dibaballa on jo 14 kultamitalia MM-maastoista. Kun otetaan vielä huomioon hänen siskojensa Ejegayehun ja Genzeben, serkkunsa kolminkertaisen maastojen maailmanmestari Derartu Tulun sekä kihlattunsa Sileshi Sihinen saavutukset, voidaankin puhua melkoisesta juoksudynastiasta. Etiopian kaksoisvoiton täydensi Tufa. Kenian vasta 18-vuotias Linet Masai oli kolmas.
Kenenisa Bekele voitti odotetusti ennätyksellisen kuudennen pitkän matkan mestaruutensa, mutta tällä kerralla vaikeimman kautta. Bekele saapui Skotlannin pääkaupunkiin vasta edellisenä iltana myöhästyttyään jatkolennolta. Myöhäinen ruokailu ja yöllinen vatsakipu valvotti häntä ja pakotti hänet useamman kerran mukavuuslaitoksen puolelle. Eikä hän itse kisassakaan kommelluksitta säästynyt. Toisen kierroksen alussa koettiin hätkähdyttävä sattumus kun Kenenisan toinen piikkari irtosi puoleksi jalasta. Hänen täytyi pysähtyä, avata tossunsa nauhat ja sitoa kenkä uudestaan jalkaansa. Vaikka toimitukseen ei kauan kulunutkaan putosi hän hetkessä viitisenkymmentä sijaa. Onnekseen tämä pieni onnettomuus sattui kilpailun alussa, joten katsomossa kilpailua seurannut vaimo sai huokaista helpotuksesta Kenenisan saavutettua kärjen kierroksen loppuun mennessä. Viimeiselle kierrokselle kärkiryhmässä lähtivät Bekelen lisäksi Zersenay Tadese, Leonard Komon ja Joseph Eboya. Ratkaisu tapahtui Haggis Knowen nousussa kun Bekele karisti lähimmät kilpailijansa kannoiltaan ja varmisti ties kuinka monennen kultamitalinsa MM-maastoissa. Hopealle kiri kenialaisten riemuksi viime vuoden junioreiden kisan nelonen Leonard Komon. Puolustava mestari Tadese oli kolmas.
Viime vuonna Mombasan MM-maastoissa Etiopian tytöt menivät kierroslaskuissa sekaisin ja kirivät maaliin liian aikaisin. Tänä vuonna läksyt oli opittu ja kaikki kuusi Etiopian nuorta naista sijoittuivat 11 joukkoon. 6km mittaisen kilpailun voitti Tirunesh Dibanan sisar Genzebe, joka isosiskonsa tapaan lensi loppusuoralla muilta karkuun. Kenian Irine Cheptai palkittiin hopella ja Etiopian Emebt Etea sai pronssia.
Genzeben isosisko Tirunesh kertoi jännittäneensä juniorinaisten kisaa enemmän kuin omaansa. Nuorten tyttöjen kisaa seuratessa oma verryttely jäi lyhyemmäksi kuin yleensä.
Nuorten miesten 8km kisa lähti käyntiin rauhallisesti. Suuri kärkiryhmä kiemurteli Holyrood puiston mutaista reittiä sulassa sovussa kierros kierrokselta. Vasta viimeisessä mäessä alkoi tapahtumaan. Vuonna 2006 10 000m aikaan 27.02 juossut Etiopian Ibrahim Jeilan piiskasi itsensä alamäessä sellaiseen stimmunkiin ettei muilla ollut vastaan sanomista. Maanmies Ayele Abshero tarrasi hopeaan ja Kenian Lucas Rotich pronssiin.
Kisatapahtumien kertauksen lisäksi pari juttua sarjassa "kyllä maailma on pieni". Kirjoittautuessamme Edinburghissa hotelliin virkailija moikkasikin suomeksi. Oltiin kuulemma ekat suomalaiset tämän vuoden puolella siinä hotellissa. Hän oli oikein jännittänyt minkänäköinen T. Halonen sieltä tulee kisojen viralliseen asuinpaikkaan... Kisapaikalla kiinnitin kamerareppuuni pienen Suomen lipun (taisi muuten vilahtaa tv-lähetyksessäkin). Se alensikin kummasti kynnystä aloittaa keskustelu. Tapasimme mm. Kuuban edustusasussa käppäilevän jenkin joka oli taannoin juossut Suomi Juoksee-viestissä maamme halki. Kuvaajalegenda Mark Shearmankin kävi vaihtamassa muutaman sanan. Suomi oli jees myös loppubanketissa. Pöytäseurueeseemme sattui BYU:n valmentaja Patrick Shane, jonka opiskelujen aikaisena kämppäkaverina oli 1960-70-lukujen taitteessa ollut muuan kolmiloikan SE-mies Pertti Pousi. Tuolloin siinä asunnossa pörräsivät satunnaisesti myös myöhemmin kultaisia mitskuja juosseet Lasse ja Pekka...
2 kommenttia:
Kiitti raportista. Ässiä kuvia!
Kiitos. Kyhään tuonne picasaan jonkinlaisen kokoelman kunhan tässä kerkee. Nytkin pitäisi kiitää Teivoon järjestämään sitä Karhu-viestin karsintaa :)
Tsemppiä tulevaan koitokseen myös sinne rapakon tuolle puolen!
Lähetä kommentti