tiistai 6. lokakuuta 2009

Vierivä kivi ei sammaloidu

Kausi 10/2008-9/2009 on ohi ja on yhteenvedon ja tulevien tavoitteiden mietinnän aika.

Menneellä kaudella juostuja kilsoja kertyi noin 4500, mikä oli vähemmän kuin oli suunniteltu. Harjoittelua haittasivat: lokakuussa kärsitty enterorokko, vuodenvaihteessa vaivannut pohjekramppi, kesäkuussa tulehtunut ITB-jänne/limapussi polvessa (meni ohi kortisonilla), heinäkuun takareisikramppi (kesti 1.5kk saada se normikuntoon) sekä pari vuoden aikana sairastettua flunssaa. Muuten meni ihan hyvin :)

Alkukauden tavoitteena oli päästä lähtöviivalle. Se onnistuikin 100 prosenttisesti. Eurajoella juostu pm-maantiekymppi kulki viime vuosien harjoittelutaustaan nähden erinomaisesti aikaan 33.42 ja nosti omia odotuksiani kesälle. Kerkeiskö sitä kympillä jopa sub-33 -kuntoon? Kevään siitepölykausi tuli ja meni. Maastokisat höngin, vai pitäiskö sanoa vinguin, menemään enemmän tai vähemmän vajailla keuhkoilla.

Kesällä könysin kaikkien kauhuksi jopa ratakisoihin ensi kertaa sitten vuoden 2001! Tulokset eivät hääppöisiä olleet... Vitonen kulki kuitenkin 3.15 vauhtia \o/ Seuraava tavoite olikin saavuttaa maalilinja aiempaa vikkelämmin. Kesän ratakisaturnee päättyi Dumarin lasten mehuhetkeä lainaten ikävästi pm-kisoissa sattuneeseen takareisikramppiin. Kaksi perättäistä kisapäivää väsyneillä lihaksilla oli sillä kertaa liikaa.

Kesän paras juoksuvire oli Lakeuden varttimaratonilla Nurmooossa. Ite kisa oli silkkaa pelleilyä, mutta juoksu kulki aivan siivillä. Viikkoa myöhemmin tilanne oli kuitenkin päinvastainen. Pieni ylirasitus veti kropan punaiselle, enkä kerinnyt toipumaan siitä pm-kisoihin. Kauden huonoimmat juoksuni osuivatkin juuri sinne... Erityisen miellyttäviä kisamuistoja jäi myös Karhu-viestistä, Jämsän kestokarnevaaleilta ja Yyterin piikiltä.

Kaiken kaikkiaan kaudesta jäi positiivinen fiilis. Harjoittelu maistui ja huumori pysyi kuvioissa mukana läpi vuoden. Tästä onkin hyvä jatkaa samalla hyväksi havaitulla mukaellulla teemalla: "juoksu on kivaa ja mulla on kotiasiat kunnossa".


Kohti uusia haasteita

Alla on nyt vuoden kestänyt suht' ehjä harjoitteluputki. Pikkuvaivoista huolimatta kohdalleni ei ole onneksi osunut pidempiä totaalisia treenitaukoja. Uusi kausi alkoi eilen vuotuisella kehityskeskustelulla valmentajani kanssa. Menneitä on ruodittu ja tavoitteita asetettu. Yritysmaailmasta tuttu palkitsemisjärjestelmä on tosin vielä viimeistä pilkkua vaille viilaamatta :) No, vuoden kuluttua sitten nähdään menikö mahkut bonukseen ja tuliko potkut anukseen.

Alkavan kauden tavoitteiksi asetin pudottaa vitosen ajasta minuutin veke ja kympiltä kaksi. Tonnifemmaltakin toivoisin lähtevän sen puoli minsaa, mutta se nyt on tällaiselle perushitaalle nylkylle ihan utopistinen haave :) Saavan pettymykseksi marasta ei ollut mitään puhetta... Sitä vastoin Kunto-Pirkkojen veteraanikisoihin syöksyn ihan intoa piukkana jo tammikuussa...

Viikon harjoitusrytmitys on näin alkuun seuraavanlainen:

ma: kevyt
ti: TV/TV-kiihtyvä
ke: puolipitkä
to: VL/mäkijuoksu
pe: kevyt
la: TV-kova
su: pitkä

Treeneihin saa vapaasti liittyä mukaan. Esimerkiksi keskiviikkoisin juoksen puolipitkän töistä kotiin, joten hölköttelyseura Hatanpäältä Nokialle on tervetullutta. Järvi voidaan kiertää kumpaa kautta tahansa. Syssyn pääpaino on ulkoilla ja juosta kevyttä määrää riittävästi. TV-kova on viikon tärkein treeni ja nopeutta haetaan vauhtileikittelyllä. Eiku lenkille!




Silas Sang won Portugal Half Marathon 60:20!
Radcliffe to miss half marathon
Marius Bakken speaks
When the Running Is R-Rated
Brett Larner interview part 1
Brett Larner interview part 2

13 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Ohjelmasta voi päätellä, että äijällä on haaveita, hienoo. Tosin harjoittelun tavoitteena pitäisi olla Z:tan linjan mukaan maraton ja vain maraton eikä mikään muu kuin maraton. T: Runner

gnothi seauton kirjoitti...

Hyvältä vaikuttaa - intoa treeneihin!

-gs

(edelliselle; se maraton on toki kova juttu mutta samalla monesti myös yliarvostettu suhteessa lyhempiin matkoihin)

Anonyymi kirjoitti...

Jos joku yliarvostaa maratonia, niin siinäpä. Jos joku aliarvostaa lyhyempiä matkoja, niin sittenhän. Kumpikaan ei vaikuta maratonin arvoon sinänsä mitään.

Mara Tonni

moguli kirjoitti...

Kiitos kommenteista. Näillä eväillä mennään. Runneri: kyllä minä sen maratonin vielä jonakin päivänä juoksen! Pyrin tavoitteeseen alimatkojen tuloksia parantamalla.

Anna-Mari kirjoitti...

"Minuutti vitoselta, kympiltä kaksi" = hyvät tavoitteet, pitäisköhän ottaa ite samat? ;) Tsemppiä reeneihin, kohta pääsee jo varmaan pirkkahalliinkin! Ehkä parin kuukauden päästä... T: A-M

jaha kirjoitti...

Jaa, että veteraanikisoihin tammikuussa. :)

Tostahan vois ottaa itellekin tavoitteen tonnivitoselle, että olis viidennellä kierroksella, ennen kuin sulla on viis täynnä.

Yks päivä tilastopajasta kattelin, että ei isäukkoskaan ihan nuorena poikasena tuupannu tuota maratonennätystään... onneks sulla on tuohon vielä treenivuosia jäljellä. ;)

Ste kirjoitti...

Hyvältä näyttää!

moguli kirjoitti...

Tnx!

Juu, ihan mukavasti näyttäis olevan messuja Pirkkohallissa jatkossakin...

http://www.tesc.fi/tesc/sivu.tmpl?sivu_id=246

Kai sinne jo joulukuussa pääsee, aamupäivisin :)

En kyl käynyt hallissa viime talvena kuin kerran. Sekin taisi olla joku valokuvausjuttu...

Jaha: isukki alkoi hölkkäämisen vasta kolmikymppisenä, kun se röökin veto piti terveyssyistä lopettaa. Eli kyllä sitä kerkee ihan kohtuullisiin tuloksiin hieman varttuneemmallakin iällä, kunhan vain muistaa ulkoilla riittävästi :)

http://www.porinkuntoilijat.net/harjoittelusta.htm

Z kirjoitti...

Kannattaa vielä harkita sitä maratonia. Mikään muu kestävyysjuoksumatka ei anna läheskään sellaisia elämyksiä kuin maraton. Sitä tunnetta minkä ihminen kokee maratonin maalissa (vaikka ei olisi edes maratononnellisuudessa) ei voi sanoin kuvailla. Puolikkaalta ei saa alkuunkaan sitä käsitystä miltä ihmisestä tuntuu maratonin maalissa. Joskus iteltä on esim. päässyt maratonin maalissa itku ilman mitään syytä. Olen myös joskus nähnyt maratonin maalissa ihmisten hetkeksi suorastaan sekoavan maratononnellisuudessaan, mutta en koskaan minkään muun kestojuoksumatkan maalissa.

Olet ensi vuonna veteraanisarjalainen. Vuodet kuluvat ja voi käydä niin, että et jos et pian juokse sitä maraa, et juokse sitä koskaan.

Anonyymi kirjoitti...

Eiköhän z nyt ole jaeltu oma osuuus helmistä si... porsaille. Loppu on sitten omasta osaamisesta kiinni.... Routa saattaa ajaa possun maralle tai ei mutta jompikumpi.. ;)

Mara Tonni

Veterano kirjoitti...

Tervetuloa koukkupolvien karkeloihin ! Hyvä on tuo strategia lähestyä alimatkojen kautta vain mahdollista maratonia. Meitä pakkomielteisiä jumiäijiä kyllä riittää.

Hyvää syksyä, kyselen joskus työmatkaseuraa.

moguli kirjoitti...

Jopas. Tänne on taas tullut kommentteja. Kiitos! Pitäs jättää tuo BB:n seuraaminen vähemmälle, jotta kerkeis vastaamaan näihin ajallaan.

Kieltämättä välillä hieman huvittaa tämä joka foorumilla vallitseva ns. yletön maratonhehkutus, mikä lähentelee näiden maratonheimolaisten keskuudessa jo miltei jotain uskontoa tms.

Z on tapaus erikseen. Hän ei tempaudu eri muotivirtausten mukaan, vaan on valinnut tiensä jo varhain ja ennen kaikkea pysynyt sillä. Siitä hatunnosto, ja kumarrus myös viisaista sanoistasi! Laitetaan korvan taakse. Jo intissä tää kaveri osoitti täyttä asennoitumista asialleen, eikä mikään ollut hajottavampaa seurattavaa kuin mies, joka ei jonkun turhan metsäkeikan vuoksi päässyt tien päälle toteuttamaan todellista missiotaan.

Takaisin maraan... Mä tuskin koen mitään erikoista tunnekuohua, jos tällä hetkellä retkeilisin maratonin läpi selvästi suoritustasoani alhaisemmalla panoksella. Täyttä maraa en tällä kunnolla pysty tyydyttävään aikaan juoksemaan, kun se kunto ei tunnu riittävän edes puolikkaalle... Eikä se tilanne vuodessa paljoa parane...

Eri asia sitten, kun sille reissulle lähtee sata lasissa ja on valmistautunut jättämään matkalle kaikki voiman rippeensä. Fakta on vaan se, että siihen mä en ole vielä valmis ja sen vuoksi maratondebyytti saa odottaa aikaa parempaa. Ehkä 2011? :)

Palataan vaan Veterano lenkkiasiaan, kun sattuu aikataulut kohdilleen.

Eiku lenkille taas :)

Virpi kirjoitti...

Heh tuo maraton-intoilu kyllä on nähtävissä meillä täälläkin. Työpaikan virkistystoimikunta maksaa halukkaille juoksukoulun ja tavoitteena on ylläri ylläri se, että juoksukoululaiset kipaisisivat maran!