Kajaanin kenttä oli lauantaina pätsi! Lämpömittari huoltokopin seinässä näytti +28 astetta!
 |
| Miesten vitosta. Kuvat: Terhi |
M30-, M35-, M40- ja M45-sarjat juoksivat 5000 metriä samassa startissa. Aikataulut venyivät ja pääsimme lopulta matkaan 20 minsaa myöhässä. Viimeisestä ulkoratakisastani on yli neljä vuotta aikaa, joten hieman jännityksellä lähdin kisaan. Keskiviikon 37 kilsan lenkki kyti kintereissä, mutta ei auttanut liikoja herkistellä tulevan Berliinin maratonin kustannuksella.
 |
| Selkeä johto. |
Ennen kilpailua olin kysellyt Koivun Vellulta ja Ronkaisen Tepolta heidän kisataktiikastaan. Molemmat aikoivat tyytyä peesailuun sopivan veturin löydettyä. Kysymykseen kuka sellainen veturi mahtaisi olla, vastaukseksi nimesivät allekirjoittaneen. Itellä ny ei kuitenkaan ollut tässä tilanteessa haluja vetomieheksi.
Eka kierros oli tuttua ryysistä. Kaikki hakivat paikkaansa ja yritin välttää kaatumista juoksemalla pääosin kakkosrataa. Ronkaisen Tepon kiihdyttäessä (kuitenkin) veturiksi, venyi porukka sopivasti jonoksi ja meno rauhoittui. Eka kilsa oli aika hidas 3:18. Se sopi mulle tosi hyvin. Ennakkoon ajattelin kykeneväni noin 16.40 loppuaikaan ja tuollahan siihen pääsisi.
 |
| Tais mennä kärpänen kurkkuun. Taas :) Jaska on ihmeissään... |
Toisella kilsalla jouduin ohittamaan Veijalaisen ja Koivun, kun näytti siltä, että Teppo karkaa matkoihinsa. Jotain 2200 metriä juostuamme ajauduin vahingossa ite kärkeen tuulenhalkojaksi. Omalla vedolla juoksin viimeiset kolme kilsaa noin 9:30 ja voitin lähdön selkeällä erolla ennen Koivun Veli-Heikkiä. Vika kilsa tuli 3:07, kun Terhi huusi Vellun saavuttavan meitsiä. Vire oli yllättävän hyvä ja lihakset tuntuivat toimivan varsin lämpimässä säässä. Aikaani 16.02,45 olen tyytyväinen. SM-kulta oli myös kiva bonus. Eihän näitä vetskukisoja ny kukaan niin vakavasti ota :)
Väliajat: 3:18/3:13/3:11/3:11/3:07
Sunnuntaina oli vuorossa 1500 metriä.
Maitohaponsieto = nolla, piikkarituntuma = nolla, irtiottokyky = nolla. Siinäpä päivän saldo.
Terhin tonnifemman jälkeen itelle jäi noin 40 minsaa aikaa valmistautua omaan kisaan (lastenhoitovuoron vaihdon vuoksi). Callingissa piti olla 20 minsaa ennen lajin alkua, joten aika hintsusti jäi verkalle aikaikkunaa. Kiersin hätäiseen parkkipaikalla toista kilsaa ja siihen päälle muutamat aukaisut. Callingin jälkeen otin piikkareilla vielä parit kiihdytykset. Vähänkö oli vetelä olo.
 |
| Hapot korvissa. |
M30-, M35- ja M40-sarjan ukot pyyhälsivät matkaan verkkaisella vauhdilla. Jouduin kärkeen vetämään, kun kenelläkään ei ollut vauhtihaluja. Eka kiekka 72 sekuntiin. Kasi tuli 2.25-2.26, ja sitten tulikin Lauri Laktaatti kylään. Kolmannelle kiekalle lähdettäessä Rahkonen ja Koivu pyyhkäisi ohi ja karkuun. Yritin toki mukaan, mutta jaloissa ei tapahtunut mitään. Ei kerta kaikkiaan mitään! Ne molemmat nopeat lihassolut olivat jo maitohapon kyllästämät. Viimeinen kiekka oli taistelua hiipuvaa vauhtia vastaan. Rahkonen-Koivu-kaksikko intoutui oikein kiritaisteluun. Ite pysäytin kellot lähtömme kolmantena takakenossa aikaan 4.37,86. Säälittävän hidasta! Illan kymppi jäi väliin kantapään rakon vuoksi. Muutenkin kisakipinä taisi sammua heikkoon esitykseen. +28.
 |
| Anne Jääskeläinen (4527) on kova! |
 |
| Katja Mustonen oli kovin! |
 |
| Sepi ja Jukka. |
 |
| Sirpa Riitamäki oli 1500 metrillä nopein nainen. |
 |
| Koivun Vellu. |
4 kommenttia:
Hienosti juostu ja olipa mukava tavata kasvotusten vaikka tulikin tavallaan puun takaa se tilanne :)
Tuosta vakavasti ottamisesta, kyllähän sellainen sopiva pilke silmäkulmassa täytyy pitää mielessä, mutta kyllä minä ainakin yritin hyvien kirimiesten auttamana pyrkiä parhaisiin mahdollisiin aikoihin ja teinkin kauden parhaat tulokseni 5000 ja 10 000 metrillä.
Sorry kun pyörin siinä jaloissa vitosella. Mulla kun tuppaa olemaan sellainen paha vika että on liian huono kunto ja samalla kuitenkin suuret luulot itsestäni. Hemmetin huono yhdistelmä. Niinpä sitä tulee rynnittyä alussa ja laiskasti läpsyteltyä sitten loppumatka. Enkä edes näytä ikinä oppivan tuosta toistuvasta hölmöilystä.
Ehkä pitäisi ruveta harjoittelemaan kunnolla...
T: Slowfoot Veijalainen
Heh :) Ohittamaan pääseminen on näinä päivinä pelkästään positiivista. Esim. Hämeen pm-kisojen vitosella oli kolme osallistujaa, jotka kiersivät kenttää noin sadan metrin etäisyyksillä toisistaan. Eivät pahemmin toisiaan häirinneet :) Slowfoot ei ollut nimensä mukainen 1500 metrillä. Painelit aika haipia!
Mukava oli tavata myös sinut Jogo3000! Nuori mies kehittyy ajan ja kilsojen mittaan vaikka kuinka paljon! Vaikka olitkin tiukoin tavoittein matkassa, niin ei sinullakaan tuo pipo kovin tiukassa ollut :) Tsemppiä tuleviin kisoihin!
Lähetä kommentti