Alkuviikko sujui suunnitellusti, ja pääsin takaisin kiinni kortisonipiikin katkaisemaan harjoitusrytmiin. Piikillä hoidettu polvivaiva tuntuu jääneen taakse. On se Sakke vaan aika welho :) Keskiviikon puolipitkä luikahti kuin siivillä hyvässä juoksuseurassa. Paluu arkeen koitti kuitenkin torstaina, kun heräsin kurkku karheena. Tuttu virsi näinä aikoina... Wanha hölkkäkansa kertoo, että tarpeeksi kovassa kunnossa atleetin vastustuskyky laskee, ja taudit iskee helpommin. Kaikesta päätellen olen kait aiemmin kyennyt väistämään kulkutautien lisäksi myös huippukunnon, kun en ole liiemmin sairastellut.
No, ehtoon hallitreeni meni pienellä väännöllä läpi. Olipa messuhalliin eksynyt kahden miljoonan kakaran ja kolmen ohjaajan lisäksi myös takavuosien maaotteluratsu Hämeenlinnasta. Lennokasta oli meno seurakaverilla... :)
Loppuviikon olen ollut lentsussa.
Viikon säälittävät sätkinnät:
ma: hieronta
ti: ap. 5km, ip. 16km TV
ke: 19km töistä kotiin.
to: ap. 7km, ip. 12km Pirkkahallissa: 1200m/3.58 + 1000m/3.10 + 3x600m/1.48 + 3x300m/51s.
pe: -
la: -
su: -
Isabellah Andersson juoksi hiljattain Dubain maratonilla uudeksi Ruotsin enariksi 2.26. Alla pari mielenkiintoista artikkelia Isabellahin aiemmista elämänvaiheista ja nykyisestä harjoittelusta.
Så blev Isabellah svenskt EM-hopp i maraton
24–25 mil i veckan – så tränar Isabellah
JKU oli 15. seurajoukkueiden Euroopan cupissa Bilbaossa. Tulokset
2 kommenttia:
Teilläpäin on tuo urheilun jatkuvuus taattu, kun 2 miljoonaa kakaraa riehuu urheiluhallissa.
Isabellahin kaava.
Yli 250 kilometriä laatuharjoittelua viikossa, sitä se maratonharjoittelu on, jos haluaa hyviä tuloksia tehdä.
No vähintään kaksi miljoonaa... Joka tapauksessa liikaa tuolle määrälle ohjaajia, kun eivät tunnu pysyvän aisoissa... Valitettavasti suurin osa lapsista lopettaa liikuntaharrastuksensa jo ennen 15 ikävuotta...
Isabellah on mainio esimerkki siitä, kuinka tinkimätön harjoittelu tuottaa lopulta tulosta.
Menestys vaatii työtä, työtä ja työtä. Oikopolkuja ei ole.
Lähetä kommentti