sunnuntai 4. huhtikuuta 2010

Välineurheilua, ei kiitos

Päivän treenistä muodostui yllättäen ja tahtomattani yhdistelmäharjoitus. Jalkapöytä kipunoi eilisillan 9 kilometrin köpöttelystä sen verran, että päätin pitää tänään juoksuttoman päivän. (Jalkapöydässä on hermo kipuillut jo toista kuukautta...) Tämän kuningasideani vuoksi kaivoin vanhan maastopyöräni ulkovarastosta, ja ajattelin ulkoiluttaa sitä parisen tuntia. Sää oli kalsean kostea, mutta onneksi ei satanut. Siitä huolimatta jo kilometrin ajon jälkeen kirosin etulokarin puuttumista. Lasit olivat, vaatteista puhumattakaan, yltä päältä kurassa ja ravassa.

Suuntasin lenkkini kohti Pirkkalaa ajatuksissa kurvailla siellä sun täällä vireen ja mielentilan mukaan. Vähän ennen Partolan liikekeskusrypästä vaihdoin maantien toisella puolella olevalle pyörätielle. Tämä tapahtui alikulun kautta. Eikä aikaakaan, kun takarengas alkoi pihistä pahaenteisesti. Alikulkuun oli kai rikottu pulloja tai jotain... Eikun fillari nurinpäin ja renkaanvaihtoon. Sen verran alkoi kuraista rengasta vaihtaessa otsasuoni pullistelemaan, että päätin kääntyä takaisin kotia kohti. Onnistunutta paluumatkaa varten vaihdoin varmuuden vuoksi takaisin aiemmin ajamalleni pyörätielle, sinne toiselle puolen tietä.

Kilometrien jäädessä taakseni mielialani alkoi nousta ja jäätyneet sormeni lämmetä. Sitten tunsin renkaan jälleen tyhjenevän. Ärkele! Fillari jälleen viärinpäin ja gumminvaihtoon. Onneksi olin ottanut kaksi varakumia reppuuni, kun eihän sitä koskaan tiedä... Viimeistään tässä vaiheessa päätin suunnata suorinta tietä kotiin. Jääkööt suunnitellut kaksi tuntia täyttymättä! Minä en tätä scheissea enempää jaksanut.

Saavuin Sarpatin kohdalle. Enää olisi vajaa vitonen kotiin. Eiköhän tämä tästä, tuumailin. Voihan sitä kieppaista vaikka ylimääräisen lenkin Taivalkunnan suuntaan, jos siltä tuntuisi. Sitten meni taas, arvaattekin jo mikä! Jurnutin mielenosoituksellisesti kymmenen metriä tyhjällä renkaalla, kunnes armahdin kitisevän vanteen. Meni työntöhommiksi.

Kolmen vartin kävelyn jälkeen tuuppasin maasturin takapihalle kyljelleen. Ruostukoot siinä vaikka syksyyn asti. Teki mieli heittää perään vielä kuistilla lojuvat lipsuvat suksetkin... Välineurheilu on aivan ahterista. MOT.



Teivossa juostiin eilen kauden viimeinen Teivocup. Ensi sunnuntaina Rotterdamin maratonille 2.18 alitus mielessään starttaava Henri Manninen voitti kisan uudella reittiennätyksellä 14.56. Tuo on kuulemma kauden kotimainen kärkiaika. Teivon vitonen on vähintään sen 30 metriä ylimittainen...  Tulokset

Täältä löytyy huikeata tarinointia tuoreesta maastojuoksun maailmanmestarista Joseph Ebuyasta. Ehdottomasti lukemisen arvoinen!

6 kommenttia:

Runner kirjoitti...

Aika pahapyörälenkki. Jollain ois voiut palaa käämit pahemminkin.

Anonyymi kirjoitti...

Olikohan ulkorenkaaseen jäänyt joku piikki-äkäin.heh

Juhana kirjoitti...

Jos siellä Manchesterin suunnalla on yhtään samanlaista tappajasepeliä kuin täällä pk -seudulla, niin ei mikään ihme. Normaaleista renkaista iskee sepeli heti läpi. Talvella / talvikautena joko nastarenkaat, tai paksut sliksit / nappularenkaat (esim. Schwalben Marathon Plus tai vähän keveämpi Supreme). Sisä- ja ulkorenkaan väliin voi laittaa myös pistosuojanauhaa (itellä ei hyviä kokemuksia) tai leikata vanhoista ulkorenkaista reunat pois ja laittaa ns. tuplakumit (ei kyllä rullaa mihinkään). Mutta tätä talvipyöräily on...

moguli kirjoitti...

Saattoi se olla jotain killerisepelii kummin ulko- tai/ja sisäpuolella. Ei pal nappaa enää.

Joku alkuasukas, liekö ollut niitä viimeisiä pirkkalaisia, siihen pysähtyi pyörän rassausta ihmettelemään ja höpötti kans jotain terävästä sepelistä. Oli kuulemma tyttären pyörästä menny monta kumii talven aikana. Ihan vaan muillekin neuvoksi, kierrä Pirkkala ja kaukaa :)

Virpi kirjoitti...

Killerisepeliä on joka puolella! Multa puhkes aiemmin niin usein kumit täällä, että ostin pistosuojatut kesä- ja talvikumit pyörään. Harmi vaan, että joku vandaali nyt tuhosi sen pyörän ja uuteen ei sovi tietenkään ne vanhat kumit. Noh, seuraavaa puhkeamista odotellessa, että voi taas käydä ostamassa ne pistosuojatut...

moguli kirjoitti...

Virpi: Kuulinkin sun fillarin surullisesta kohtalosta :( Toivottavasti uusi ratsu säilyy vandalismilta. Jalkapuuhun sietäis moiset roistot laittaa.