lauantai 30. lokakuuta 2010

WiHa

Wihan kilometrit juostiin tänään Pirkkahallin nurkilla. Kilpailumatkoja olivat 10 km, puolimaraton, maraton, 50 km ja 100 km sekä lisäksi nonstop-juoksu. Paljon siis juostiin Wihaisia kilometrejä :)

10 km kilpailun lähtö.
Sää oli tuulinen ja pilvinen, mutta lämpötila kipusi liki kymmeneen plus-asteeseen.
Keemillä 60 km täynnä - ja ei tunnu missään!
Nonstop-juoksijat lienevät vieläkin matkalla :)
Pieni mutta innokas yleisö jaksoi kannustaa ultraajia.
Tomi piti päivän kovinta vauhtia.
Terhi juoksi treenilenkin WiHassa. Taustalla Pasi taittaa satasta.
Jyrki Kukko satasen voittaja alle kahdeksan tunnin ajalla (7:55.47).
Juha Hietanen satasen toinen, niinikään alle kahdeksan tunnin (7:56.31).
Laakson Lompottajien Pasi oli satasen kolmas. Loppuaika 8:14.54 tarkoittaa myös huikeaa reilua 1.5 tunnin ennätysparannusta. Mainittakoon vielä, että Satu Ovaskainen voitti naisten satasen kautta aikojen toiseksi kovimmalla kotimaisella ajalla 9:09.09!



Niemisen Jaska jatkoi hyvin alkanutta maastojuoksukauttaan ja juoksi Atlantic Sun konferenssin mestaruusmaastoissa kolmanneksi Ameriikan Yhdysvalloissa. Yliopistonsa joukkue voitti mestaruuden! Tulokset ja Jaakon kotisivut.

Maraton - Z sanakirja

4 kommenttia:

Mika Perkiömäki kirjoitti...

Vai ei tunnu missään. :) Tuossa kohtaa oli jo paha kriisi päällä ja vaikein kymppi edessä.

Kiitos kuvista ja kannustuksesta! P.S. Saisko foton ottaa profiilikuvakäyttöön?

moguli kirjoitti...

No, eipä olisi päällepäin arvannut, että tuntui! Täytyy vielä sanoa, että satasen seuraaminen oli yllättävän jännittävää :) Paikan päällä parasta!

Kuvan saa ottaa, tottakai

Anonyymi kirjoitti...

Heitäs nyt vähän maran jälkeisiä reenistatseja kehiin... Kuitenkin oot jo ehtinyt kuukauden painaa normireeniä.

tv. kova

moguli kirjoitti...

Treeneistä ei ole paljoakaan kerrottavaa. Kaksi ensimmäistä maran jälkeistä viikkoa pidin täyslepoa. Olen saattanut parjata monia maratoonareita liian nopeasta harjoitteluun palaamisesta maratonin jälkeen, joten jo pelkän esimerkin vuoksi palauttelin kunnolla.

Olishan tuota lonkan vetoa voinut vielä viikon verran jatkaa, mutta säkkipimeät ja sateiset syysillat oikein houkuttelevat tiestölle väistelemään vihaisia koiria ja kaahaavia peltilehmiä. Tällä viikolla olenkin aloitellut juoksua kevyin lenkein.