Mystikko

Näin otsikon; ovatko juoksijat mystikoita? Hmm, mystikoita, niin että mitä? Havainto jäi pyörimään ajatuksiini. Muistini lokeroista ryömi jälki mystisen bändin Kirvaston mystisen levyn mystisestä piisistä nimeltä Mystikko. Antaisiko se vastauksen, olihan levykin lupaavasti nimetty; Täydellisiä kysymyksiä, täydellisiä vastauksia.

MYSTIKKO
(sanat: Kake Puhuu)

Olen mystikko, vaikka syön pitsaa.
Maa on jäässä eikä mystikon riutuneilla raajoilla kaiveta juuria.
Ja kun kesällä olisin kerännyt yrttejä talvea varten,
minua vietiin mystikkoseminaarista toiseen.

Vaikka käteni kuljettaakin metallista imurinputkea, olen mystikko.
Luutani on niin vanha, että se lakaistaessa murenee,
ja jäljet on imuroitava.

Olen mystikko, vaikka katson Onnenpyörää.
Pyörä, jos mikä, on vanha.
Odotan myös Onnenneliötä ja Onnenkolmiota.

Vaikka aikani eteneekin sähköllä, olen mystikko.
Sähkö on uusi maailma
eikä aurinko, kuu ja tähdet kerro enää mitään.

Olen mystikko vaikka kävelenkin tuulipuvussa vailla partaa.
Näin ei kukaan kiinnitä minuun huomiota.

Vaikka vetäydyinkin Keravalle, olen mystikko.
Vuorilla on vain turisteja.

Pitsa, onnenpyörä, imurointi, tuulipuku ja sähkö, miten ne liittyy mystiikkaan? Sähkö on tavalliselle kuluttajalle perin tavallinen hyödyke. Seinästähän sitä tulee, mitäs mystistä siinä on? Sähköön perehtynyt asiantuntija saattaa olla sähkön mystiikasta toista mieltä. Hän voi tuntea sähkön ilmiönä läpikotaisin ja silti pitää sitä mystisenä. Varaukset käyttäyvät insinöörin käsissä kontrolloidusti, mutta mitä kaikkea sen hallinnalla voikaan aikaan saada. Tavalliselle tossunkuluttajalle saattaa sähkö konkretisoitua mystiseksi sairaalassa, kun sydäntä palautetaan oikeaan rytmiin sähköllä liian innokkaan töpselin tutkimisen seurauksena, mystistä.

Tuulipukua pidetään suomalaisten kansallispukuna. Sen arvo peruspertille on käytännöllinen joka paikan ja tilanteen vaate. Urheilevalle ihmiselle tuulipuku on juhlavaate, joka vedetään ylle erityistä tilaisuutta varten, kuinka mystistä. Vielä mystisempää on pohtia mitä liikkuu eri tuulipukujen sisällä?

Mikä loppujen lopuksi on mystistä, riippuu miltä puolen asiaa tarkastelee. Kappaleen mystikko ajattelee kenties olevansa mystinen kun näennäisesti askeltaa vastavirtaan, vaikka todellisuudessa viihtyykin valtavirrassa. Näin voi ajatella myös mystikon elämän joitain pieniä omituisia piirteitä ulkopuolelta tarkkailevakin.

Ovatko juoksijat mystikoita? Mystiseksi asian kait arkikielessä tekee jos sitä ei tunne tai pitää sitä jotenkin ihmeellisenä tai salaperäisenä. Näillä määreillä voin juoksijana vastata ettei juoksu liikkumismuotona ole kovin mystinen vaan se miksi juoksen on mystistä. Naapurini voi pitää minua mystisenä ja jopa mystikkona sen kaikissa merkityksissä juoksemiseni vuoksi. Vielä enemmän hän luultavasti ihmettelee miksi juoksen, minä taas ihmettelen miksi hän moista ihmettelee, mystistä.

Otetaanpa lopuksi Wikipedia avuksi:

Mystisismi käsitetään usein uskonnollisessa asiayhteydessä, mutta mystisiksi kutsuttuja kokemuksia voi tapahtua kenelle tahansa, riippumatta uskonnon harjoittamisesta tai taipumuksesta uskontoon. Tällainen kokemus voi olla yllättävä ja tapahtua täysin valmistelematta, eikä sitä välttämättä kutsuta uskonnolliseksi kokemukseksi lainkaan. Joidenkin uskonnollisen mystiikan arvostelijoiden mukaan mystiikka tarkoittaa tosiasioiden ja tunteiden sotkemista toisiinsa. Mystisen kokemuksen voi aiheuttaa myös taiteellinen tai tieteellinen innoitus tai jopa psyykkinen häiriö. Näin ollen sanaa mystiikka tulisikin käyttää tarkoittamaan mystisten kokemusten tietoista ja järjestelmällistä etsintää. Mystiseen kokemukseen päästäkseen mystikko yleensä käyttää tiettyjä menetelmiä, joita voivat olla muun muassa mietiskely, jooga, askeesi, paasto, rukous tai mantra.

Epäilemättä noihin lukeutuu myös juoksu. Siis miksikö juoksen? Ehkäpä siinä on ripaus myös mystiikkaa mutta voihan siihen vastata myös hyvin yksinkertaisesti; miksipä en?

Well, pitääpä lukea tuo otsikon artikkeli..


Nuoret on pehmeitä myös Saksassa.

Ullrich, who won the Tour de France in 1997 and finished second five times, said Germany's younger generation could not handle the pain athletes had to suffer to be successful.

"We're always playing down our pain," said the 32-year-old, who also won a gold and silver medal at the 2000 Olympics.

"Those who judge me have no idea how much pain we go through every day. They would scream for three years non-stop if they only got a feel just once for the pain we endure every day."