Lähdin eilen tiistaina töistä tarpeeksi ajoissa pois, että ehdin katsomaan miesten 15 kilometrin perinteisen tyylin MM-hiihtoa telkkarista. Jo aamusta oli pieni kutina, että tänään voidaan nähdä jotain poikkeuksellista, varsinkin kun jo edellispäivänä koettiin naisten perinteisen kympillä uskomatonta suomalaisten venymistä -> kaikki viisi naista 18 sakissa, neljä naista kahdeksan joukossa ja kaiken kruununa Aino-Kaisa Saarisen taistelupronssi!
Etiäinen piti kutinsa. Happo Heikkinen teki sen mihin harva uskoi! Kultaa tuli sensaatiomaisen jäätävällä tavalla. Ei siinä ollut kotikatsomonkaan riemulla rajoja. Tällaiset onnistumiset ovat kieltämättä penkkiurheilijalle ikimuistoisia kokemuksia. Niin vain vielä tänäkin päivänä löytyy kestoihmeitä Suomi-neidon helmoista, vaikka kovasti on yritetty sitkeitä yrittäjiä lytätä.
Jos joku mies on jämpti, niin se on Heikkisen Masa. Asiat analysoidaan ja esitetään realistisesti ja ennen kaikkea suoraan. On kumma jos jostain löytyy joku, joka ei näin mutkattomalle ja rehelliselle miehelle soisi menestystä. Muutkin mieshiihtäjämme suoriutuivat eilisestä urakastaan erinomaisesti. Musti oli viides, Nousiainen kahdeksas ja Similä 16. Varsinkin kahden jälkimmäisen (erityisesti Similän, joka ei kuulu A- tai B-maajoukkueeseen!) venyminen oli iloisen positiivinen yllätys ja hatunnoston paikka!
Kaksi Holmenkollenilla hiihdettyä väliaikalähtökilpailua on ainakin median nostamien otsikoiden mukaan osoittanut voitelun suuren merkityksen haastavissa olosuhteissa. Joidenkin urheilijoiden tulostason romahdus ei silti voi selittyä pelkästään sillä. Tuloslistoja selatessa tulee väkisinkin mieleen kisojen alla esitelty uusi doping-testi. Pelkästään pelotevaikutuksella voi olla oma osansa suksen luistamattomuuteen. Hyvä niin! Kaurapuurolla yltää edelleen korkealle! MOT.
Onnistumisia on isompaa ja pienempää kaliiberia. Muistan omalta kohdaltani parikin, kun oikein pinnistän. Parisen kesää sitten tein mäkiharjoitusta vammasta toipuvan juoksijan kanssa. Hänellä oli mennyt kevät ja kesä piloille jalkavaivan vuoksi, mutta hän ei sitä jäänyt sen enempää surkuttelemaan, vaikka panokset olivat sangen kovat. Varovainen mäkiharjoitus oli ensimmäisiä jalkaa ja kuntoa testaavia harjoituksia, mitä tämä juoksija teki. Ilmassa oli epävarmuutta ja ehkä myös pientä pelonsekaista odotusta, miten kroppa vastaa harjoitukseen. Kinttu kesti rääkin ja juoksijan vire osoitti korvaavien harjoitusten säilyttäneen aiemmin saavutettua kuntotasoa vähintäänkin hyvin, pitkästä juoksutauosta huolimatta. ”I’m back!”, oli päättäväisen lyhyt ja iloinen toteamus. Syksyllä nähtiin uusi maratonenkka.
Viime vuoden henkilökohtaisista onnistumisista jäi mieleen Yyterin piikki. Voitolla ei niinkään ollut merkitystä, vaan tavalla miten helpolla selätin 22 kilometriä. Jolkotin kuin susi läpi Yyterin metsien luottaen täysin omiin tuntemuksiini. Kysehän oli maratonvauhtisesta harjoituksesta. Matkanteko oli helppoa ja kellon mukaan ihan joutuisaakin. Itse asiassa silloin tuntui siltä, että sitä vauhtia olisi voinut juosta vaikka maailmantappiin. Sitä fiilistä makustelen aina silloin tällöin.
Jonas Hamm voitti Saksan hallimestaruuden 3000 metrillä 8.05,53 Leipzigissä.
Jussi Lammi oli kuudes 10.75 km katujuoksussa Torreviejassa. Olavi Peura voitti samassa kisassa veteraanisarjan ylipitkän puolikkaan ajalla 1.27.22.
Hevoskuurilla oma toimittaja Oslon MM-hiihdoissa. Kannattaa seurata uutisointia.
Viikonlopun Pariisin EM-halleihin lähtee 12 suomalaisurheilijaa.
EM-hallit näkyvät TV2:lla seuraavasti:
Pe: 15:45-17:00 ja 19:50-20:30
La: 14:45-15:50 ja 20:10-21:00
Su: 12:45-13:20 ja 16:45-18:50
EM-hallit näkyvät Eurosportilla seuraavasti:
Pe: 10:00-12:30 ja 17:45-20:00
La: 18:50-20:00
Su: 16:30-19:00
Repolan blogi
Raskaasti
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti